Virolahti / Mustamaan sankarivainajat

Työ mitä itse voisin sen mielekkyyden takia tehdä, liittyy muistomerkkeihin. Minusta olisi todella hienoa, että pääsisin mukaan erilaisiin porukoihin, jotka hankkivat uusia muistomerkkejä tietyille paikoille. Valitettavasti siitä ei kukaan maksa mitään, joten kai minun on odotettava eläkepäiviä, jolloin minulla on toivottavasti aikaa keskittyä itselleni tärkeisiin asioihin. Nyt palkkatyö vie liikaa energiaa ja etenkin aikaa, jotta pystyisin täysillä keskittymään tähän ylimääräiseen työhön.

11 kaatunutta sankarivainajaa ja linnakkeen  muistolaatta (Kuvaaja tuntematon)

Ehkä aikakin jo mennyt hivenen ohitseni, koska valtaosa? tärkeille paikoille pystytetyistä muistomerkeistä on jo pystytetty. Tällainen muistomerkki löytyy myös Virolahden Mustamaan saaresta, mikä on nykyisin puolustusvoimien hallussa, eikä sinne ole siviileillä asiaa. Sama koskee siis tietenkin myös minua. Onneksi joku minulle täysin tuntematon henkilö on päässyt nappaamaan kuvan tästäkin. Kuvaaja on siis minulle tuntematon henkilö, jolta sain luvan julkaista kuva, joten näin toimitaan....

Mustamaa on Virolahden edustalla oleva linnake, joka rakennettiin Salpa-linjan jatkeeksi, jotta sivustaa pystyttäisiin tarpeen tullen auttamaan tulituella. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1939 ja jo talvisodan alkuun mennessä saareen valmistui kolme raskasta kenttälinnoitettua rannikkotykkiasemaa. Nämä tykit osallistuivat talvisodan loppupuolella jäitse suomalaisten selustaan pyrkivien sotajoukkojen etenemisen.

Valitettavasti tekstin lukeminen vaatii zoomausta (Kuvaaja tuntematon)

Talvisodan jälkeen saarta linnoitettiin lisää ja se sai varustukseensa pari tykkiasemaa lisää muiden varustusten yhteydessä. Saari oli tarkoitus muuttaa vahvaksi tukikohdaksi välirauhan aikana, koska olihan raja siirtynyt todella lähelle Mustamaata.

Mustamaalla myös kuoli suomalaisia viime sotien aikana ja heille on pystytetty sankarivainajista kertova laatta Mustamaan Vala-aukion vieressä sijaitsevan tulenjohtopesäkkeen seinään. Sen alapuolella on toinen laatta, joka kertoo Mustamaan linnakkeesta. Kumpikin laatta on kiinnitetty paikalleen 29.8.1998. Hankkeen laittoi alkuun Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan jäsen Erkki Talsi, jonka aloitteesta perustettiin muistomerkkitoimikunta, joka hoiti asian päätökseen.

Mustamaan linnakkeen muistolaatan teksti kuuluu seuraavasti:

MUSTAMAAN LINNAKE

Mustamaan linnakkeen rakentamistyöt aloitettiin vuonna 1939.

Saareen sijoitettu kolmetykkinen kenttälinnoitettu raskas Canet-patteri sekä

tulenjohtotorni saatiin valmiiksi juuri ennen talvisotaa.

Talvisodassa linnake joutui ilmahyökkäysten kohteeksi. Raskaalla patterillaan se

ratkaisevalla tavalla osallistui vahvojen neuvostojoukkojen hyökkäysten torjuntaan

Huovariin ja Kinnariin 4. ja 6.3.1940

Välirauhan aikana aloitettiin saaren kantalinnoittaminen, nämä rakenteet ovat

pääosin peräisin vuosilta 1940-1941.

Juhanuksena 1941 saaren miesvahvuus oli 505 miestä.

Linnakkeen aseistuksena oli tällöin 3 kpl 152/45-CR, 2kpl 75/50-CO, 2 kpl 57/58-No, 4

kpl 47/40-O ja 2 kpl 40/60-B-tykkiä sekä 8 kpl 7,92/-08 konekivääriä.

Raskas patteri kävi kiivaita tykistötaisteluja heinä- ja elokuussa 1941 Pukkiossa

sijainnutta kenttätykistöpatteria vastaan.

Vuosina 1942-1944 saaressa sijaitsi myös linnakkeiston esikunta sekä

alokaskoulutuspatteri.

Valvontakomission määräyksestä mm. Mustamaasta jouduttiin poistamaan raskaat

tykit vuonna 1945. Mustamaa jatkoi toimintaansa koulutuslinnakkeena vuosina 1945-

1949, tykkikalustona oli tällöin 4 kpl76/ItK 31 ja 2 kpl 40/Itk Bofors.

Syksyllä 1949 Mustamaa jäi vartiolinnakkeeksi koulutuksen siirtyessä Kirkonmaahan.