Tolvajärvi on paikka, minne pääseminen on nykyään haastavaa, mutta kyllähän sielläkin suomalaiset liikuskelevat nykyäänkin. Alue on liki asumatonta korpea, mutta harjumaisemat ovat upeat, jos niitä pääsisi katselemaan. Minulla ei sinne ole pääsyä, mutta onnekseni Rikkisen Mika on käynyt paikan päällä enduropyörällään. Suuret kiitokset mika kuvasta!
Tolvajärven taistelut talvisodan alussa olivat tärkeät sotilaiden mielialojen kohottajana. Sodan alussa vihollinen eteni vähäisten suomalaisjoukkojen häirinnästä piittaamatta liki 60 kilometriä rajalta länteen. Panssaroitujen divisioonien pysäyttäminen tuntui mahdottomalta. Alueen tärkeys tajuttiin päämäjassakin ja hyökkäyksen eteneminen piti saada pysäytettyä. Tehtävän sai hoitaakseen JR16, komentajanaan Aaro Pajari joka siirrettiin reservistä kiireesti Luumäeltä Värtsilään, mistä matka jatkui marssien kohti Tolvajärveä.
 |
| Tolvajärven matkailumajan seinässä oleva muistolaatta (Kuva MIka Rikkinen) |
Taistelut puhkesivat jo 8.12.1939 ja 10.12.1939, mutta lopullinen hyökkäys tehtiin vasta joulukuun 12.päivä. Tuolloin matkailumajasta vahvan tukikohdan luonut vihollinen heitettiin pois ja vihollinen pakotettiin perääntymään aina Aittojoelle saakka, minne rintamalinja asettuikin sodan loppuun saakka.
Matkailumajan kivijalkaan on kiinnitetty mustagraniittinen muistolaatta kertomaan näistä rajuista taisteluista, jotka johtivat yli tuhannen suomelaisen hengenmenoon. Toki vihollisen tappiot olivat moninkertaiset. Laatan kiinnittäjät ja kiinnitysajankohta ovat minulle tuntemattomia. Toivottavasti tämäkin asia selviää......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita