Eräs Pallon vanhimmista rakennuksista |
Pallon kiven muistolaatta |
Tämä viikko alkoi hienosti. Neljän päivän lomalla työkaverit
kerkeävät käydä ulkomailla, mutta minä olen naimisissa tämän Lappeenrannan
kanssa. Pitäisiköhän itsekin käydä tutustumassa etelän lomakohteisiin, vai
odottaisiko ensi kesään. Silloinhan on edessä Bikermatka Itä-Karjalan korpiin
Joensuun bloggaajan kanssa. Siitä tulikin mieleeni, että se moottoripyörä on
vieläkin hommaamatta!
Ai niin, kehuin
viikon alkaneen hienosti. Pitänee siis kertoa että miksi? Te kun pääsette kohta
tutustumaan Pallon kiveen, niin minä voin ihailla omassa kodissani arvokasta
maailmanhistorian dokumenttia. Sain nimittäin tänään lahjaksi palan Berliinin muuria
aitoustodistuksella varustettuna. Kiitoksia Ira. Pitänee tuoda sinulle
vastalahjaksi kattopäre jostain Itä-Karjalaisesta hirsikirkosta. Olemmeko
sujut?
Pallon kivi Pusupuiston nurkkauksessa |
Jaaritukset sikseen ja asiaan. Esittelyvuorossa Pallon
kaupunginosa, jonka nimen alkuperästä on vuosien saatossa keskusteltu melko
laajastikin. Mutta mistä Pallo alkaa ja mihin se päättyy? Alkukohta on helppo
selvittää vuonna 1968 paljastetusta muistokivestä. Tämä Pallon poikien pystyttämään
muistokiveen on liitetty metallilaatta, missä on seuraava teksti:
”Tästä alkaa Pallo
vanha kaupunginosa
ja ikinuorien Pallon
poikien temmellyspaikka
Laatan kiinnittivät
kotikaupunginosalleen kiitolliset
Pallon pojat”
1968
No niin, nythän se asia selvisi, että satamaradan
alapuolella Pusupuiston kulmauksesta alkaa Pallon kaupunginosa. Väittävät sitä
myös vanhaksi ja sitä se onkin. Alueella on totta kai ollut asutusta ennen
1770-lukua, mutta silloin alueen väestö kasvoi nopeasti ja kaupunginosa syntyi.
Syynä oli aiemman kaupungin eli linnoituksen jääminen yhä selkeämmin sotilaiden
alueeksi ja siviiliväestö joutui muuttamaan sieltä pois. Monet muuttivat
nykyisen satamalahden rantamille, mutta monet siirtyivät nykyisen Pallon
alueelle.
Vanhasta Pallon alueesta ei ole enää paljon muuta jäljellä
kuin lyhyt kadunpätkä vanhoine taloineen ja nykyisen Outotecin alueelta löytyvä rakennus,
joka edustaa Cederfhvarffin rakennuttamana Empire-tyylisuuntaa. Kaikki muu
vanha on jäänyt nykyisen asutuksen ja alueella perinteisesti sijainneiden
käsityöläis- ja teollisuustonttien alle. Myös linnoitusten varustuksiin
kuulunut vanha redutti, joka suojasi lännen ja pohjoisen suunnalta kaupunkia, on
kokonaisuudessaan hävinnyt. Tämä on harmi, mutta joskus vaan vanha menettää
merkityksensä ja muuttuu taakaksi. Hävittäminen tosin tapahtui jo 1800-luvulla,
joten nykyisiä päättäjiämme ei voi tästä syyttää.
Mainitsin jo aiemmin tuosta kaupunginosan nimestä. Nimen
alkuperälle on esitetty kahta vaihtoehtoa, mutta nyt lappeenrantalainen sukututkija ja historian harrastaja Jorma
Tyrmi on esittänyt vielä kolmannenkin vaihtoehdon. Käydäänpä läpi kaikki kolme
vaihtoehtoa, joista itse saatte valita mieleisimmän vaihtoehdon.
Vaihtoehto 1: Kaupunginosan nimi tulee Pallonlahden
muodosta, joka olisi ollut pyöreä. Tällaista vaihtoehtoa esittää erikoistutkija
Anu Talka. Jotenkin ei vaan kuulosta todennäköiseltä, mutta mahdollistahan se
on, vaikkakin alkuperäinen rantaviiva on monin paikoin kadonnut.
Vaihtoehto 2: Vanhoissa kartoissa alueen nimi on Paldo. Nimi
oli vielä 1930-luvullakin käytössä, joten on mahdollista että nimi tulisi
venäjänkielen sanoista potjom poldju, mikä vapaasti suomeksi käännettynä
tarkoittaa menkäämme jäitse. Tämä vaihtoehto kertoisi linnoituksen ja Pallon
kaupunginosan välisistä yhteyksistä jäätä pitkin. Pallon alueella onkin aikoinaan
sijainnut kapakka ja ilotalo, jossa venäläiset sotilaat ovat takuulla
vierailleet. Willimiehen mielestä mukava tarina ja oikeastaan jopa
todennäköinen!
Vaihtoehto 3: Tämä vaihtoehto on mielestäni ihan yhtä tylsä
kuin vaihtoehto ykkönen. Historian harrastaja Tyrmi on tutkinut vanhoja
asiakirjoja ja löytänyt sieltä viitteitä vanhoista sukunimistä, joista
paljastuu alueella 1600-luvulla sijainnut maatalo, joiden isäntinä toimivat
Morten ja Thomas Pallo. Useinhan nimeksi vakiintuu alueen väestön nimet. Niin
on käynyt ilmeisesti tässäkin, mutta itse voitte valita mielestänne parhaan
vaihtoehdon.
Itse pysyn edelleen vaihtoehto kakkosen kannalla…
Vaihtoehto 3 on lienee oikein. Ilman mitään asiakirjoja pohdin juuri äskettäin vaihtoehtoja 1 ja 2. Ykkönen ei vastaa lahden muotoa, koska se ei ole pallon saati edes ympyrän muotoinen. Kakkonen on tyypillinen jälkeen päin keksitty kansanetymologia. Kolmas on uskottavin. Myös Tyysterniemessä on ollut 1600-luvulla maatalo, jonka omisti Dyster.
VastaaPoista- Timo Kallaluoto, aluearkkitehti / nimistöasiat, Vantaan kaupunki