Venäjä varusti Saimaan alueelle Saimaan laivaston 1700-luvun puolivälissä. Päätukikohtina toimivat Savonlinna ja Willimiehelle niin rakas Lappeenranta. Myöhemmin 1790-luvulla yhdeksi tukikohdaksi muodostui myös Savitaipaleen Kärnäkoski, joka tulee kohteena käsiteltyä myöhemmin.
Sokkeloisena vesialueena Venäjän ja Ruotsin kesken jaettu Saimaan alue vaati liikkumista helpottamaan kanavia, joita pitkin laivasto pystyttiin tarpeen vaatiessa siirtämään nopeasti paikasta toiseen. Siksi Saimaalle rakennettiin neljä kanavaa kulkemista helpottamaan vuosina 1792-1798 kenraali Aleksander Suvorovin komennossa. Sotajoukkojen siirtämisen lisäksi kanavilla oli merkittävä rooli Olavinlinnan ja Lappeenrannan linnoituksen Huolto- ja rakennustarvikkeiden kuljettamisessa. Niinpä kolme ensimmäistä kanavaa Kutvele, Käyhkää ja Telataipale valmistuivat vuonna 1796 ja päivän kohteemme Kukonharjun kanava vuonna 1798.
 |
| Syksyistä maisemaa Kukonharjun kanavan pohjoispäässä |
Harvaan asutetulla alueella kanavan rakentaminen mullisti koko elämän, koska alueelle rakennetiin majoitustilat tuhannelle sotilaalle ja suomalaiselle siviilille, joiden tehtävä oli rakentaa tämä 750 metriä pitkä ja pohjaltaan 10 metriä leveä kanava Saimaan laivaston käytettäväksi. Suuri ja kallis rakennustyömaa osoittautui lopulta huonoksi investoinniksi, koska sillä ei ollut suurempaa sotilaallista merkitystä missään vaiheessa. Lopullisesti se menetti merkityksensä Suomen sodan 1808-1809 jälkeen. Nykyisin suurin käyttäjä on huviveneilijät, joiden siirtymistä paikasta toiseen kanava jouduttaa huomattavasti.
 |
| Kivetyt reunat Kukonharjun kanavan reitillä estävät penkkojen sortumisen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita