Kesäkuussa, mistä on jäljellä vain muistot, vierailimme Williladyn kanssa Käkisalmessa. Tuon matkan kuvasatoa saamme ihailla joskus myöhemmin, mutta matkalla sattui tyypillinen episodi Willimies Toursin matkoilla. Ilmeisesti meille kummallekin on alkanut kehittyä jonkinlainen "kuudes aisti" muistomerkkien bongaamiseen. Ajoimme tyylikkäästi ohi tienvarressa kököttävän matkamiehen ristin, joita on teiden varsilla kaikkialla. Silti kuin yhteisestä päätöksestä kurvasimme ympäri ja hyppäsimme autosta ulos. Siinähän se kökötti, meille entuudestaan tuntematon muistomerkki.
Vaan miksi tässä pienellä mäen töyräällä tienvarressa on muistomerkki, missä on vielä kaiken lisäksi teksti suomeksi ja venäjäksi? Se vaikutti vanhalta, mutta milloin se oli pystytetty ja kenen toimesta? Ennen kaikkea kuka oli muistomerkissä mainittu henkilö Peter Theodor Schwindt? Kysymyksiä, joihin emme tienneet vastausta. Emme olleet koskaan edes kuulleetkaan kyseisestä miehestä. Alkoi siis kotosalla tutkimustehtävä, mihin löytyi lopulta ratkaisukin...
Nykyiset alueen asukkaat ovat kiinnostuneet yhä enemmän alueen historiasta ja aiemmista tutkimuksista, jotka ovat tietenkin suomalaisten tekemiä. Niinpä Käkisalmen linnan museon aloitteesta elokuussa 2001 järjestettiin kansainvälinen tutkimuskonferenssi, joka keräsi paikalle ison joukon tutkijoita ja museoväkeä. Tätä tapahtumaa juhlistaakseen paljastettiin Peter Schwindtin syntymäkodin paikalla muistomerkki, missä korostettiin Schwindtin ansioita alueen tutkimuksista eri tieteen aloilla.
Juhlavasti muistomerkki paljastettiinkin Melnikovon, entisen Räisälän, kunnanjohtaja Kamnevin toimesta arvovaltaisen vierasjoukon läsnäollessa. Muistomerkin paljastamisen jälkeen kuultiin vielä räisäläisten säätiön edustajan Juhani Huppusen puhe. Paikalla oli myös Pyhäjärvi-säätiön edustajat.
 |
| Tiurin tienhaaran kohdalla oleva matkamiehenristi |
Mutta kuka oli tämä muistomerkin saanut Peter Theodor Schwindt, jonka syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi tämä huomionosoitus pystytettiin? Hän syntyi tämän muistomerkin kohdalla aikoinaan sijainneessa Putorian hovissa 13.10.1851. Schwindtit olivat pappissuku, joka oli muuttanut Räisälään jo vuonna 1764. Peter valitsi kuitenkin itselleen toisen uran. Hän muutti Helsinkiin ja kokeili monia eri ammatteja 16 vuotta kestäneen opiskelujakson aikana. Lopulta hän valmistui filosofian maisteriksi ja ryhtyi töihin toden teolla.
Hän toimi mm. valtionarkeologina, kirkolliskokuksen jäsenenä ja valittiinpa hänet valtiopäivillekin Käkisalmen kaupungin edustajana.Koko tämän ajan hän suoritti kannaksen alueella arkeologisia tutkimuksia ja laajensi näkemystämme alueen arkeologiasta, mihin nyt vasta aletaan uudelleen toden teolla. Alueen rautakautiset löydöt saivat hänet väittelemään itsensä tohtoriksi vuonna 1892, koska aiheen hän tunsi paremmin kuin kenties kukaan muu.
 |
| Peter Theodor Schwindtin muistomerkki Räisälässä (kuvattu kesäkuu 2015) |
Arkeologiasta kiinnostuneena henkilönä hänet vieläkin kaiketi tunnetaan parhaiten, mutta häntä kiinnosti monet muutkin asiat, kuten kansatiede ja kotiseutututkimus. Vaikuttaa että Willimies asteleekin Schwindtin jalanjäljillä, koska kotiseutututkimustahan minäkin teen! Suurena poikkeuksena meillä on toki kirjallisen tuotannon mittavuus....minä raapustelen näitä blogitekstejä, kun taas Schwindt tuotti paljon kirjallisia tutkimuksia. Mainittakoon niistä yksi, mihin itsekin haluaisin tutustua, nimittäin "Esi-isien muistomerkit". Löytyisiköhän tuosta teoksesta jotain mielenkiintoisia paikkoja, joissa vierailla?
Elämänsä loppupuolen tämä suomalaisuusmies vietti Suomen Muinaistieteellisen Toimikunnan intendenttinä, mikä tunnetaan nykyisin paremmin Museovirastona. Merkittävimmän uran hän silti kaiketi teki Helsingin Kansallismuseossa, mihin hankki uutta aineistoa Suomen menneisyydestä ja luetteloi ne kaikkien käytettäväksi. Kansallismuseon isä-titteli kuuluisi hänelle, jos joku asiasta innostuisi...
Hänen suomalaisuushenkensä ja menneisyyden korostaminen toivat hänelle sortovuosien aikana lempinimen "Karjalan kruunaamaton kuningas". Lieneekö tittelin saamisessa auttanut hänen osallisuutensa sortovuosien merkittävimmässä vastarintajärjestössä Kagaalissa? Valitettavasti tämä suomalaisuusmies ei nähnyt Suomen itsenäistymistä, vaan hänen elämänlankansa katkesi 27.10.1917.
 |
| Muistolaatan fontti sai minut aluksi arvelemaan muistomerkkiä vanhemmaksi. Sehän paljastettiin 2001. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita