Willimies on talven kuluessa tutkinut karttoja ja Internetiä useita tunteja päivässä. Tämän tuloksena ensi kesän reissujen reitit alkavat olla pikku hiljalleen valmiina ainakin Karjalan kannaksen osalta. Nyt pääsen taas täydellä innolla koukkailemaan Karjalan kannaksella. Tiedossa on taas mielenkiintoisten kesäreissujen alkamisen odotus.... tällä hetkellä tuntuu siltä, että reissuja tulisi jopa viisi kappaletta! Se onkin sitten ihan eri juttu, että kuinka moneen paikkaan en vaan pääse perille huonojen teiden tai muiden syiden takia.
Muistomerkkiä vartioi kaksi vanhaa tykkiä |
Vaikka innokas Karjalan kannaksen reissaaja olenkin, niin ihan kolmen kannaksen kautta en kerkiä koukkaamaan ensi suvena, joten hivenen parantamisen varaa jää, jos reissujani vertaa tämän päivän kohteen esikuviin, jotka koukkasivat kolmen kannaksen kautta! Kyseessä on jatkosodan aikana 8.divisioonaan kuuluneiden joukko-osastojen muistomerkki. Osastot, kuten JR4, on kaiverrettu monumentin kylkeen.
Infoa tykeistä |
Nämä osastot taistelivat Karjalan, Maaselän ja Aunuksen kannaksilla. Jatkosoan alkuvaiheessa he hyökkäsivät kärkiosastona Karjalan kannaksella vallaten sillanpääaseman Vuosalmella ja olivat osallisina tekemässä Viipurin etelä-puolelle Porlammin mottia, mistä armeijamme sai saaliina valtavan kalustomäärän. Syksyllä joukot siirrettiin pohjoisemmaksi Laatokan Karjalaan, missä hyökkäys eteni aina Suojuojärvelle ja Maaselänkannakselle asti. Täällä he myös kävivät asemasodan aikana kovia taisteluita Maaselän- Suurlahden rintamalohkolla.
Muistomerkki on todella korkea |
Sodan loppuvaiheen viivytystaisteluissa kesällä 1944 Aunuksen kannaksella divisioona viivytti vihollisen etenemistä. Näissä taisteluissa myös tuli selväksi että tappiot vaikuttivat puna-armeijaankin, eikä se pystynyt Syväriltä U-asemaan vetäytymisen jälkeen yrittämään vakavissaan läpimurtoa 8.divisioonan alueella. Torjuntavoitto oli siis saavutettu ja he antoivat osaltaan Suomelle mahdollisuuden irroittautua sodasta.
8.divisioonan osastot |
Hinta taisteluista oli kuitenkin kova, koska pelkästään JR4 menetti sodassa yli 1000 miestä kaatuneina. Tämä joukko-osasto on todellakin muistomerkkinsä ansainnut. Se on iältään jo melkoisen iäkäs, poiketen valtavirrasta, koska useimmat viime sotien muistomerkit on pystytetty vasta 1980- ja 1990-luvuilla. Tämä Sulo mäkelän veistämä graniittinen massiivinen teos on paljastettu Haminan kasarmialueella jo 12.6.1960.
Yksinkertainen on kaunista |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita