Impilahden kirkolta parisen kilometriä etelään sijaitsi aikoinaan Julia Raitasen tilukset ja hän lahjoitti omista maistaan 0,04 hehtaarin kokoisen maapläntin päivää ennen ensimmäisiä sankarihautauksia sen joukkohaudaksi, mihin haudattiin yhteensä 13 miestä, ainakin näin muistomerkkiin kaiverretut tekstit kertovat. Muitakin määriä on olemassa, mutta luotan nyt tällä kertaa muistomerkin antamiin tietoihin, vaikka todellisuudessa näistä nimistä on tullut haudatuksi varmaan jonnekin muualle, esimerkiksi sukuhautaan.
Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että he kaikki kaatuivat huhtikuun lopussa Raudun taisteluissa, jotka olivat sisällissotamme verisimpiä. Niinpä oli aivan ansaittua, että heillekin päätettiin pystyttää muistomerkki. Patsas olikin valmis paljastettavaksi jo 14.10.1919 sotilaallisin juhlallisuuksin ja isänmaallisten tunteiden ollessa pinnassa.
Suomalaiset löysivät muistomerkin kaadettuna ja sivut irti hakattuina syksyllä 1941 (SA-kuva) |
Muistomerkki ei ole enää täydellinen, koska sen mustagraniittista sydänkiveä on ympäröinyt vaaleampaa kivilajia olleet reunukset. Ne venäläiset olivat hakanneet välirauhan aikana irti ja olisivat hakanneet myös tekstiosan irti, mutta eivät kerinneet ennen kuin joukkomme palasivat alueelle. Todennäköisesti siitä olisi tehty venäläisen upseerin hautakivi tai joku muu vastaava muistomerkki. Onneksi kivi säilyi.
Impilahden 1918 sankaripatsas kukitettuna |
Suomen vapaustaistelu 1918, nimet ja alla teksti: Kunnia kaatuneille, Impilahden suojeluskunta |
Suomalaiset nostivat sotavuosina kaadetun kiven takaisin jalustalleen. Sodan jälkeen kivelle on löytynyt uutta käyttöä, koska 1990-luvun alussa kun Impilahteen taas pääsi käymään, niin kivi löytyi tierummusta! Eipä muuta kuin taas kerran kivi ylös ja se siirrettiin alkuperäiselle paikalleen. Ilmeisesti kivestä muodostui jonkinlainen kiistakapula, koska venäläiset kaatoivat sen vielä kertaalleen, mutta nyt se on saanut olla rauhassa...
Muistomerkki on aivan asutuksen läheisyydessä |
Ai niin, muistomerkin on ilmeisesti tehnyt taiteilija Johannes Haapasalo, mutta arkkitehti Thomenkin nimi on noussut esiin muistomerkin suunnittelijana. No, sinänsä sama, kunhan se saa nyt olla rauhassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita