Sunnuntaiaamu valkeni ja heräsimme herätyskellon pirinään. Se oli merkki siitä, että kuvattavaa olisi vielä ja tarkoitus olisi hoitaa asia kerralla loppuun. Aamusumpin je metukalla päällystettyjen leipäpalojen jälkeen olikin aika siirtyä pihalle, viskata kamat autoon ja lähteä kohti Ruskealaa ja siellä sijaitsevaa Herrankukkaro nimistä suomaliasten rakentamaa kirkkoa. Vaan startti ei mennyt kuin Strömsössä!
 |
| Volvonrengas odottaa paikkausta |
 |
| Homma hoidettu....painukaa Suomeen! |
Aamusavuja kiskoessani huomasin, että Volvon kertaalleen tällä matkalla jo paikattu takarengas on melkein tyhjä. No ei auttanut kuin kurvata paikalliselle korjaamolle paikkauttamaan rengas uudelleen. Homma tuli hoidettua, mutta neuvot olivat sitten sellaiset, että painukaa Suomeen. Rengas ei nimittäin kestäisi kauan. Pojat olivatkin oikeassa, koska parin kilometrin ajon jälkeen se oli täysin tyhjä. Ei muuta kuin minikokoinen vararengas alle ja rengaskauppaan ostamaan uudet renkaat. Ilkka päätti panostaa uusiin renkaisiin, koska kyllähän nuo kaikki neljä olivat melko surkeassa kunnossa...
 |
| Päästiin pari kilometriä, kun piti vaihtaa minikokoinen vararengas alle |
Uudet renkaat alle ja lähdimme kuromaan menettämäämme aikaa kiinni. Parisen tuntiahan tähän meidän rengasepisodiin saatiin kulumaan, joten ei muuta kuin eteenpäin. Ensimmäinen kohteemme olisi Herrankukkaro-kirkko, missä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti olisimme käyneet sisälläkin, mutta nyt tyydyimme muutamaan ulkokuvaan. Tämän kirkon pihamaaltahan on jo aiemmin esitelty yksi muistomerkki ja Ruskealan kirkon rauniot, joten jutun voi lukea noista linkeistä. Turhahan samaa tarinaa on kahdesti kertoa ja olihan meillä kiire jo eteenpäin!
 |
| Kovia kokenut Herrankukkaro |
 |
| Sisätilat jäi nyt kurkkaamatta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita