Koska Pyhäjärven muistomerkit ovat kaikki melkoisen lähekkäin, niin Matti päätti urheilumiehenä kävellä seuraavalle kohteelle, kun minä taas siirsin auton lähemmäksi. Näköetäisyyden päästä löytyi seuraava muistomerkki aivan tien vierestä ja lisäksi se erottui ympäristöstään, koska alue oli ympäröity komealla valkoiseksi maalatulla lauta-aidalla. Keskeltä aluetta löytyi pieni muistomerkki, mikä kertoi alueella sijainneen vuosina 1765 - 1940 Pyhäjärven kirkon ja hautausmaan. Hautausmaa alueella on yhä edelleen, mutta nykyisin tietenkin venäläisten käytössä. Toki, kyllä sieltä vielä muutamia suomalaisten kiviä löytyi...
 |
| Entisen kirkon kivijalalle on nostettu löytynyt hautakivi |
 |
| Pyhäjärven kirkon paikka aidattuna |
 |
| Kirkko oli aitausta isompi, mutta sen takana on nykyisin venäläisiä hautoja |
Kirkkoa ei kuitenkaan enää ole tällä paikalla, joten lienee syytä kertoa hivenen Pyhäjärven kirkon historiasta. Pyhäjärvi oli yksi 14:sta karjalaisesta kihlakunnasta, mitkä ruotsalainen Eerikin kronikka mainitsee nimeltä heidän valloituksikseen. Tämä olisi tapahtunut jo 1200-luvulla. Ensimmäinen varma/varmempi asiakirjatieto löytyy kuitenkin vasta vuodelta 1393, jolloinmunkki Arsenij olisi purjehtinut Valamosta Kononsaareen, joka nykyisin tunnetaan paremmin Konevitsana. Arsenij hävitti paikalta pakanallisen uhripaikan ja perusti sinne luostarin.
Pyhäjärvi oli aluksi ortodoksialuetta, mutta 1600-luvun alussa sinne perustettiin jo luterilainen seurakuntakin. Alue sai oman kirkkoherrankin vuonna 1632, mutta vielä tässä vaiheessa he joutuivat käymään kirkossa Kiviniemessä. Ensimmäisen oman kirkon vihkimisvuotta ei tarkalleen tiedetä, mutta vanhin säilynyt kirkonkello on leimattu vuodelle 1634. Kaiketi tuohon aikaan on kirkkokin ollut jo pystyssä?
 |
| Pyhäjärven kirkon ja ympärillä olleen hautausmaan muistomerkki |
 |
| Joku muukin oli käynyt paikalla |
Kirkko oli kuitenkin pieni ja vaatimaton, joten edessä oli uuden kirkon rakentaminen. Piirustukset uuteen kirkkorakennukseen laati Lorenz Stoffer ja kirkko oli valmis käyttöön otettavaksi. Se tapahtui toisena adventtina 1765. Komea puukirkko sisälsi erillisen kellotapulin ja myöhemmin vielä 11-äänikertaiset urut ja lämmityslaitteetkin! Kirkko oli siis modernisoitu komea puukirkko. Vaan ajat olivat kovat ja julmat.
 |
| Hautausmaan portti on vielä paikallaan |
 |
| Yksi harvoista säästyneistä hautakivistä |
Talvisodasta kirkko selvisi ehjänä, mutta viimeisen evakkojunan lähtiessä Pyhäjärven asemalta kaksi päivää talvisodan päättymisen jälkeen, matkustajat näkivät junan ikkunasta kirkkonsa tulimerenä. Joku paikallisista ei halunnut jättää kirkkoa naapureille. Kirkko paloi maan tasalle 15.3.1940.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita