Lynyrd Skynyrd "Gimme back my bullets"
No niin, taas jotain sepustusta olisi luvassa.
Vieläkin
pysymme varuskunta-alueella ja esittelyvuorossa olisi pari vanhaa venäläisten
1910-luvulla rakentamaa kasarmirakennusta. Molempiin Willimiehellä on ihan
omakohtaisia kokemuksiakin…jälleen kerran.
Entinen Hämeen ratsumiesten ruokala. Nykyisin konttori ja parturi |
Aluksi on kuitenkin oikaistava virhe, joka pääsi
putkahtamaan Sotilaskotikertomukseen. Mainitsin, että varuskunnan ruokala
siirtyi punatiiliseen rakennukseen, missä minäkin vielä 1980-luvulla ruokailin.
Tämä on ihan totta, mutta kyseessä oli URR:n ruokala sotien välisenä aikana.
Hämeen ratsumiehiä (HRR) sinne ei kelpuutettu, vaan he joutuivat ruokailemaan
omassa tilassaan. Tämäkin rakennus on vielä täynnä toimintaa, vaikka
ruokailutiloja siellä ei enää olekaan.
Nykyisin kiinteistön täyttää puolustusvoimien
rakennustoimiston konttori ja varuskunnan parturi, missä Willimiehenkin
jäljellä oleva vähäinen hiuskuontalo kursitaan siistimmäksi. Mihinkäs sitä
vanhoista tavoistaan pääsee? Aloitin aikoinani käymään siellä ja säännöllisesti
kurvaan vieläkin paikalle. Tämä on parasta kiinteistöjen kunnosta
huolehtimista, kun ne pidetään lämmitettyinä ja täynnä toimintaa. Siksi
tykkäänkin käydä paikalla kesäisin kiertelemässä. koska ympäriltä huokuu
vanhojen aikojen kunnioitus ja joskus pihalla vielä tuntuu, kuin kasarmialue
olisi täynnä toimintaa vanhojen aikojen malliin.
Alunperin venäläinen kasarmi, mutta päädyn yksityiskohdista voisi ottaa mallia nykypäivän rakentamiseen |
Tämän vanhan HRR:n ruokala rakennuksen vieressä, kun
kuljetaan sotilaskotia kohti, on myös toinen venäläisten rakentama kasarmi,
minkä suomalaiset muuttivat sotien jälkeen aliupseerikoulun AUK tiloiksi. Tänne
Willimiehellekin oli punkka varattuna varusmiesaikana, mutta laitoin kovan
kovaa vasten ja sain jäädä perusyksikkööni eli KRH-komppaniaan. Selvisin kolme
kuukautta lyhyemmällä palvelusajalla, mikä oli silloin kaikkein tärkein syy
kieltäytyä kunniasta. Olihan sitä nuorella miehellä muutakin tekemistä kuin
juosta pitkin korpia ja putsailla ”sotilaan morsianta” eli omaa tussaria.
Näin jälkikäteen ajateltuna olen tullut toisiin aatoksiin.
Ehkä armeijan tarjoamalle johtajakoulutukselle olisi ollut käyttöä? Ei se
ainakaan pahaa olisi tehnyt…
Entinen kasarmi ja aliupseerikoulu AUK. Samaa tyyliä edellisen kanssa, mutta poikkeuksellisesti kaksikerroksinen |
Mitään tarkkoja vuosilukuja aliupseerikoulutuksesta en
löytänyt, joten asiasta kiinnostuneet saavat tällä kertaa etsiä tiedot
itsenäisesti. Muutenkin olen huomannut tämän varuskunta-alueen esittelyn
rakennusten kautta melko haastavaksi, koska niiden käyttötarkoitus on muuttunut
melko usein ja aiheuttaa vaikeuksia saada kunnon tietopaketteja kasaan. Onneksi
aiheesta on paljon kirjallisuutta, joista kenties merkittävimpänä Olli Immosen
kirjoittama Lappeenrannan Varuskuntahistoria. Sen kautta aiheeseen voi perehtyä
tarkemmin, kunhan palautan sen lähipäivinä takaisin kirjastoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita