Lappeenranta / Komentajan talo

                                   Osmos Cosmos "Olen suomalainen"

Edellisellä kerralla matkamme pysähtyi Upseerikerholle, mutta nyt jatketaan Upseeritietä vähän eteenpäin ja saavumme Komentajan talolle. Tämä rakennus kuuluu myös varuskunnan vanhimpiin, koska se valmistui jo v.1890. Alun perin tontilla oli kaksi rakennusta, joista vanha ulkorakennus on aikojen saatossa purettu. Jäljellä on kuitenkin komentajan talo, mikä on yksikerroksinen puurakennus, missä alun perin oli kahdeksan huonetta, porstupa, keittiö ja palvelijan huone. Talo oli alun perin erilainen kuin nykyisin, mutta paljon vanhaa on kuitenkin jäljellä.

Rakennus oli jaettavissa kahteen osaan, joista toinen puoli oli Komentajan yksityisessä käytössä. Toinen kahdesta huoneesta koostuva osa oli pyhitetty viranhoitoa varten ja varustettu myöskin omalla sisäänkäynnillä. Esimerkiksi kaikki joukko-osaston käskynjaot pidettiin täällä. Mainittakoon vielä talon kuuluisimmasta vieraasta Venäjän perintöruhtinaasta Nikolaista, joka asusti keisari Aleksanteri III vierailun aikana v.1891 täällä Komentajan talossa. Myöhemminhän hänet tunnetaan paremmin nimellä Nikolai II.

Komentajan talo on nykyisin asuinkäytössä

Lappeenrannan varuskunnan historia on tietyllä tavalla kolmijakoinen. Nämä vanhimmat rakennukset tehtiin v.1889-1893 Suomen Rakuunarykmentille, mutta sen lakkauttamisen jälkeen alueen otti haltuunsa Venäjän armeija. Syynä oli tietenkin Nikolai II aloittamat Sortovuodet, jotka johtivat kansallisen sotaväen lakkauttamiseen 1.11.1901 ja tilalle saapui 55.Suomenmaalainen rakuunarykmentti, jonka miehistö haalittiin kasaan eri puolilta Venäjää.

Tämä kausi jatkui Suomen itsenäistymiseen saakka tai oikeastaan vähän pidempään, koska Venäjän armeijan viimeiset joukot poistuivat Suomesta v.1918. Tämän jälkeen alue oli tovin tykistökoulun ja tykistöjoukkojen hallussa, kunnes tänne siirrettiin jälleen ratsuväkijoukot v.1921 alkaen. Muodostettu ratsuväkiprikaati koostui kahdesta rykmentistä – Uudenmaan- ja Hämeen ratsuväkirykmenteistä. Nyt tilanne näyttää siltä, että viimeiset Uudenmaan rakuunarykmentin rakuunat poistuvat paikalta v.2018 siirtyen Haminaan.

Mutta palataanpa vielä toviksi Komentajan talolle ja esitellään mies, joka asui koko ensimmäisen vaiheen ajan talossa toimien siis Rakuunoiden ensimmäisenä komentajana. Mies oli eversti Theodor Schauman, joka nimitettiin ensimmäisenä ja myöskin ainoaksi rykmentinkomentajaksi 6.1.1891. Hän toimi tarmokkaasti suomalaisen joukko-osaston hyväksi, korostaen kaikessa toiminnassaan lausetta: Muistakaa, että edustatte Suomen kansaa. Sortotoimien uhriksi hän joutui 23.11.1901, jolloin hän joutui luopumaan komentajan arvostaan. Muutamaa viikkoa aiemmin koko Rakuunarykmentti oli jo lakkautettu, koska suomalaiset kieltäytyivät vannomasta uudenlaista valaa, johon venäläiset yrittivät suomalaiset pakottaa.

Vanhana sotilaana hän tiesi kunniansa ja erosi sotapalveluksesta lopullisesti seuraavana vuonna ja kuoli lopulta vuonna 1931. Ennen kuolemaansa hän sai kenraalimajurin arvon ja hänelle myönnettiin myös korkea-arvoinen kunniamerkki. Tämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan komentajamerkin hänelle myönsi Presidentti Ståhlberg.

Vaan eipä pysähdytä vielä tähän, vaan tyrkätään esittelyyn vähän vaatimattomampi kohde tien toiselta puolelta. Vastapäätä Komentajan taloa seisoo puolitoistakerroksinen tiilirakennus, missä toimi upseerien pyykkitupa ja toisten tietojen mukaan leivintupa. Sinänsä ihan sama, mutta myöhemmin rakennus on ollut myös pajana ja varastona. Nykyisin tämä v.1893 rakennettu tiilirakennus on asuinkäytössä.

Entinen pyykkitupakin on asuinkäytössä