torstai 8. lokakuuta 2015

Kaukjärvi / Panssarivaunu UR-77*

                                           Kari Peitsamo "Mekaaninen susi"

Nyt kun ollaan tälle kulkupelien esittelykierrokselle lähdetty, niin heitetäänpä näkyville vielä kolmas venäläisille maanteille kelpaava kulkupeli. Tästä en osaa sanoa sen kummempaa, koska monumentin tekijä oli jättänyt laittamatta panssarivaunun tekniset tiedot, sekä kaiken muunkin oleellisen kuten tankin nimen. Päivitellään tankin tietoja, kunhan joku ne minulle kertoo. Olen muuten melkoisen varma, ettei siihen menee montaakaan päivää.

Onneksi osaan edes kertoa mistä tämä löytyy, jos jollekin tulee vastustamaton halu käydä tutustumassa siihen paikan päällä. Kyseinen tankki näet sijaitsee noin kilometrin verran pohjoiseen eilen esittelemästäni T-80 panssarivaunusta. Paikka sijaitsee nykyisessä Kamenkassa eli suomalaisittain paikka oli ennen Kaukjärveä, mikä taisi kuulua Uudenkirkon pitäjään. Tarkan paikan voit käydä tarkistamassa kohdekartasta, minne linkki löytyy blogin välilehdiltä.
Tuntematon panssarivaunu
Koska kohteesta ei mitään ihmeempää kerrottavaa ole, niin lienee nyt syytä vähän lopuksi summata aikaansaannoksiamme. Tavoitteemmehan on lähivuosien aikana vierailla kaikilla luovutetun Karjalan muistomerkeillä, pois lukien venäläiset sotilasmuistomerkit sekä muilla upeilla paikoilla. Ristiretki on siis vasta alussa, mutta tästähän se jatkuu. Viime kesä sisälsi lukuisia reissuja Karjalan kannakselle ja niitä on tarkoitus tehdä jatkossakin. 
Outo muotoilu

maastoväreissä....
Monet ovat kyselleet minulta, että miksi teen tätä työtä? Teen tätä etupäässä oman mieleni pitämiseksi virkeänä. Älyllinen haaste löytää ensin tiedonhitunen jostain kirjasta tai Internetistä saavat minut uteliaaksi ja etsin tietoa, kunnes löydän sitä. Sen jälkeen seuraa vielä haasteellisin osuus eli päästä kohteelle ja löytää se jostain pöheiköstä. Tämä löytöretkeilijäfiilis on parasta huumetta. Olen aivan koukussa näihin muistomerkkeihin, enkä edes osaa sanoa syytä että miksi juuri muistomerkit? Ehkä tuo joskus selviää minullekin....

Lisäksi tykkään kirjoittamisesta vaikken osaakaan kaikkia suomen kielen koukeroita. Tämä auttaa purkamaan stressiä ja kaikkea semmoista. Joten blogi jatkuu myös omana henkilökohtaisena päiväkirjanani, joten koittakaa jaksaa tai lukekaa jotain muuta blogia. Laadukkaitakin blogeja on olemassa....

Lopuksi vielä vähän omaa tilitystä tulevaisuudesta. Olisi hienoa, jos saisimme aikaan oikein kunnon yhteisöllisyyttä, muutenkin kuin satunnaisten kommenttien ja Facebook tykkäämisten kautta. Teillä lukijoilla on takuulla tietoa lukuisista hienoista paikoista ja etenkin muistomerkeistä, mitä Karjalasta ja Kymenlaaksosta löytyy. Niistä voi vinkata minulle ja kenties lähettää valokuviakin julkaistavaksi paikkatietojen lisäksi. Olen tosi kiitollinen kaikesta avusta, mitä saatavilla on...

Jotkut ovat myös kyselleet minulta lupaa valokuvien käyttämiseen. Minun puolestani niitä voi hyödyntää vapaasti, kunhan alkuperäinen lähde eli bloginosoite mainitaan. Lisäksi voitte linkittää Willimiehen jäljillä-blogin omille sivuillenne, mutta olisi kiva etukäteen tietää, että minne linkit laitetaan. Voitte siis jakaa tietoa blogista eteenpäin kaikin mahdollisin keinoin, koska luulisin että monia ihmisiä kiinnostaa kohdealueemme menneisyys ja etenkin sotahistorian luulisin kiinnostavan puolta Suomen miesväestöstä. Sotiin liittyviä muistomerkkejä on nimittäin tulossa, kunhan tässä keretään vierailla paikan päällä.

Toivottavasti viihdytte matkassamme nyt ja vielä monen vuoden ajan...

Päivitys 14.10.2015

Nämä sotilaslaitteet ovat siitä mielenkiintoisia, että mielenkiintoa riittää vaikka muille jakaa. Kiitos Juha, että selvitit tämän alunperin minulle tuntemattoman panssarivaunun mallin. Kyseessä on näet venäläinen UR-77 miinanraivauspanssarivaunu. Jonkin sorttisen Youtube videonkin löysin kapistuksesta, mutta sen saatte etsiä itse käsiinne....

1 kommentti:

Kommenttisi ovat aina tervetulleita