Hamina / Osipovin hautamuistomerkki

Aleksei Osipov ja Haminan Majasaari. Kummastakaan en tiennyt muutamaa vuotta takaperin yhtään mitään, mutta nyt tiedän sentään asiasta jotain ja minulla on kohteesta jopa kuviakin! Itse en niitä ole toki ottanut, koska minulla ei ole venettä ja jos olisi, niin Saimaan rannallahan se olisi eikä Suomenlahdella. Niinpä kiitän Haminan Facebook-ryhmän aktiiveja, joilta pyysin apua. Ei muuten kauaa mennyt, kun kuvat olivat minulla ja nyt on niiden vuoro tulla julkaistuksi.

Osipovin hautamuistomerkki (Kuva Milja ja Asko Ahola)

Olen näillä kuvausreissuillani törmännyt surullisiin paikkoihin, mutta onneksi useasti myöskin paikkoihin joissa on tapahtunut mukaviakin asioita. Tällä kertaa vuorossa on paikka, mihin liittyy surullinen tarina. Tarinasta on jopa kirjoitettu Martti Linnan toimesta kirja Kaksi hautaa saarella. Koska tarina vaikutti kiinnostavalta, niin luin jopa iltapuhteina kyseisen kirjan! Mukavastihan se valoitti taustoja tähän tarinaan, mutta kyseessä ei toki ollut historiantutkimus vaan kaunokirjallinen teos. Suosittelen silti kirjaa muillekin....

Haudalle tuodaan kukkia vieläkin (Kuva Milja ja Asko Ahola)

Tämän päivän kohteessamme Suomenlahdella, löytyy Haminaan kuuluva Majasaari. Täältä löytyy kotkalaisen Seppo Heinosen suunnittelema muistomerkki, joka paljastettiin kesällä 2012. Muistomerkkiin on kiinnitetty laatta, joka kertoo ajankohdasta sekä kahdesta henkilöstä: Aleksei Osipovista ja Maija Rasilaisesta. Keitä he olivat ja miksi heidän muistomerkki on pystytetty Majasaareen? Tarina liittyy sisällissotaan vuonna 1918 ja kertoo omalla tavallaan sen kaoottisesta loppuvaiheesta.

Aleksei oli kolmekymppinen mies sodan alkaessa. Kokemusta sotahommista hänellä oli tsaarin armeijasta, jossa hän menestyi hyvin. Ilmeisesti sodankäynti oli hänen juttunsa. Sotahommat päättyivät ja hän palasi kotiinsa Suomeen Kouvolan Sippolaan, kunnes asettui Kuusankoskelle. Siellä hän politisoitui ja vastusti paikallisen suurtyönantajan Kymin tehtaiden toimintaa, jota piti ihmisten orjuuttamisena. Matka jatkuikin työväenaatteen pariin ja sitä kautta hän oppi tuntemaan sairaanhoitaja Maija Rasilaisen. Rakkauttahan siitä syntyi ja pari alkoi liikkumaan yhdessä.

Kahden elämän päättymispaikka (Kuva Milja ja Asko Ahola)

Sisällissodan sytyttyä Aleksei lähti rintamalle päällikkönä, koska hänellä oli kokemusta sodankäynnistä. Muutenhan punaisten puolella oli päällikköinä miehiä, joilla ei ollut tietoa sodankäynnistä. Siksi menestyskin jäi heikoksi. Osipov sen sijaan menestyi Mäntyharjun rintamalla ja ansaitsi niin omien kuin vastustajankin kunnioituksen. Käytettiinpä hänestä nimeä Voikkaan Mannerheim! Ehkä se kertoo jotain hänen kyvyistään. Sodan loppuvaiheessa hän toimi jopa koko Savon rintaman ylipäällikkönä.

Omille miehilleen Osipov muisti kertoa, että he ovat sotimassa aatteen puolesta, mutta hän itse ei vaan pitänyt järjestelmästä. Rintamakomennus meni Osipovin osalta hyvin, mutta kokonaisuutena punaisten menestys jäi mitättömäksi ja sen seurauksena rintama romahti. Seurauksena oli pakomatka ja tavoitteena pakeneminen Pietariin. 

Kahdesta tuli yksi.... (Kuva Tiina Klemola)

Matkalla hän palasi Kuusankoskelle ja otti matkalleen mukaan Maija Rasilaisen, joka oli toiminut koko sodan ajan sotasairaalassa, missä hän näki sodan julmuuden. Yhdessä he lähtivät matkalleen kohti Pietaria, mutta tuosta matkasta emme tiedä muuta, kuin heidän saapuneen lopuksi Majasaareen. Tulivatko sinne soutaen vai moottriveneellä? Sitä emme tiedä, mutta autiolla Majasaarella he kuitenkin viettivät elämänsä loppuajan.

Meillä ei ole tietoa heidän aikeistaan ja teoistaan, mutta valkoisten etsintäpartio saapui lopulta Majasaarelle ja pariskunta päätti tehdä yhdessä itsemurhan. Valkoisten käsiin jäädessään Aleksei olisikin kaiketi saanut surmansa, mutta mikä olisi ollut Maijan kohtalo? Hän ei jäänyt sitä miettimään, vaan teki itse lopullisen ratkaisun. He olisivat yhdessä aina....

Paikalla on myös edelleen 1940-luvulla pystytetty risti (Kuva Tiina Klemola)

Tarinassa on paljon epäselviä kohtia, mutta niin hyvässä tarinassa pitää vähän jäädäkin pohtimisen varaa... Itse jäin esimerkiksi pohtimaan, että onko Osipov ja Rasilainen haudattu muistomerkin alle vai ei? Sinänsä sillä ei ole merkitystä, mutta jäin kuitenkin asiaa pohtimaan....