Tänään vähän erilainen kirkkotarina. Kyseessä on Ruskealan pitäjän kirkko, joka oli laskentatavasta riippuen joko kolmas, neljäs tai viides. Asia kuitenkin selviää tarinan edetessä. Toivottavasti lukijat eivät nyt pety, ettei esittelyssä ole muistomerkkiä lainkaan...
Ruskealan ensimmäinen kirkko rakennettiin ns. Kokkomäelle. Sen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta viimeistään vuonna 1676 se on toimittanut pyhiä velvollisuuksiaan. Seuraava kirkko, joka Ruskealaan rakennettiin 1732, on jäänyt tiedoiltaan melkoisen vaillinaiseksi. Se kuitenkin tiedetään, että vuonna 1799 sen ilmoitettiin olevan erittäin ränsistyneessä kunnossa. Oli siis aika aloittaa suunnittelemaan kolmatta kirkkoa.
 |
| Ruskealan kolmas kirkko paloi 1941. Jäljellä on kivijalka ja portaat |
Suuunnittelu kesti pitkään ja vasta juhannuksena 1834 se vihittiin käyttöön. Piirustukset tuohon kirkkoon laati arkkitehti C.L.Engel. Ilmeisesti rakentajat eivät noudattaneet piirustuksia turhan tarkkaan, koska siinä ilmoitettiin olevan melkoisesti rakennusvirheitä ja suoranaisia laiminlyöntejä. Kuulostaa ihan nykypäivän meiningiltä? Kirkkoa kuitenkin korjattiin ja se suoritti tehtävänsä aina vuoteen 1941 saakka. Tuolloin talvisodasta ehjänä säilynyt kirkko paloi maan tasalle jatkosodan hyökkäysvaiheen taisteluiden aikana. Ainoastaan toinen kirkonkello ja urut siirrettiin talvisodan lopussa Suomeen.
 |
| Kirkon rauniot |
 |
| Hautausmaan aitaa |
Tähän Ruskealan kirkon tarina olisi normaalitapauksessa päättynyt, mutta ei sentään.... Keinoset, Kalevi ja Iris, päättivät ryhtyä 2000-luvun alussa toimeen ja rakentaa uuden kirkon Ruskealan entisen kirkon läheisyyteen. Omia varoja käyttäen ja lahjoitusvaroja hankittiin kirkon rakentamiseen. Lopulta tämä uusi kirkko(neljäs) oli viittä vaille valmis keväällä 2013, kun se paloi maan tasalle. Syynä oli lahjoituksena saatu viallinen patteri. Voi vain miettiä, kuinka raskaasti Keinoset asian ottivat!
Onneksi paikalliset riensivät apuun ja uusi kirkko(viides) nimeltään Herran kukkaro on jälleen toiminnassa. Kirkkorakennuksen lisäksi paikalla on myös majoitustoimintaa ja ruokaakin saa. Ei liene ihme, että siitä on tullut melkoisen suosittu pysähdyspaikka retkillä Sortavalan suuntaan...
Valitettavasti assistentti Pirhonen kuvasi tällä kertaa vain kolmannen kirkon rauniot, kuten olin pyytänyt! No, ensi suvena kurvailen tuolla suunnalla joka tapauksessa, joten lupaan käydä kuvaamassa Herran kukkaron. Voit toki perehtyä asiaan vaikka täällä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita