Virolahti / Uuno Klamin patsas

Etelä-Karjalan ylpeys SaiPa jatkoi eilen taas surkeita esityksiä ja tuloskin oli sen mukainen. Tappio niskassa palataan kotihalliin ja tänään onkin sitten edessä pakkovoitto tai kesäloma alkaa! Itse odotin Saipan ottavan mitalin tänä vuonna, mutta kyllähän tuo selvisi kauden mittaan, että sitä ei ole tulossa. Itse ainakin aloitan valmistautumisen uuteen kauteen riippumatta tämän illan pelin tuloksesta. Lausahdus, Saipan kannattajana oppii nöyryyttä, piti taas tälläkin kaudella paikkansa....Siirrytään siis blogin pariin!

Ei pitäjää Suomessa, ettei sieltä nyt edes yhtä kuuluisuutta olisi pongahtanut julkisuuteen. Näin on käynyt Virolahden Klamilan kylässäkin, mistä on kotoisin 20.9.1900 syntynyt säveltäjä Uuno Klami. Äiti huomasi pojan lahjakkuuden musiikin alalla jo nuorena ja kannusti poikaansa opiskelemaan musiikkia. Ilmeisesti Uunikin tiesi omat kykynsä, koska ilmoitti jo kansakoulussa, että hänestä tulee säveltäjä. Opettaja tosin oli eri mieltä asiasta, mutta mitäpä ne opettajat mistään tietävätkään...

Muusikon ura alkoi Harjun maatalouskoulussa, missä sijaitsi paikkakunnan ainoa piano. Ilmeisesti paikan johtaja Niinivaara vaikuttui Uunon kyvyistä, koska oli valmis tukemaan hänen musiikkiopintojaan. Uunolla oli myös kykyjä muunkinlaiseen toimintaan. Hän kuului Virolahden suojeluskuntaan ja oli sota -aikana punaisia piilossa Haapasaaressa. Kerkesi Uuno vielä sotaankin huhtikuun loppupuolella ottaen osaa Ahvenkosken taisteluihin. Täältä sotaretki jatkui Viron vapaussotaan ja sieltä kotiin palattuaan vielä kiirehti mukaan Aunuksen sotaretkelle. Tämä retki jäi lyhyeksi ja hän palasi kotiin kesäkuussa 1919 ilmoittaen hänen sotareetkiensä olevan takanapäin.

Klamilan kirkko, minkä pihamaalta löytyy Uunon patsas

Nyt oli aika keskittyä musiikkiin ja hän pitikin ensikonserttinsa 1928 ja hänestä povattiin Sibeliuksen työn jatkajaa. Palkkansa eteen hän joutui tekemään sävellystyön lisäksi erilaisia töitä. Hän toimi elokuvapianistina, kahvilasoittajana jne... Yksi merkittävä ura tuli myös luotua Helsingin sanomien päämusiikkikriitikkona. Se piti hänet leivänsyrjässä liki kolme vuosikymmentä.

Uuno Klamin patsas

Ben Renvall -63

Säveltäjän uran huipennus oli hänen yksimielinen valintansa Suomen akatemian säveltaiteen akateemikoksi vuonna 1959. Sitä ei kestänyt kauaa, koska Uuno Klami kuoli Virolahdella 29.5.1961.

Pitäähän merkkimiehen oma patsas saada ja niinpä sellainen puuhattiin Virolahden Klamilaan vuonna 1963. Klamilan kirkon pihaan näet paljastettiin 25.8.1963 Ben Renvallin tekemä Uunon patsas.