Tämä on taas näitä päiviä! Innostus oli aamusta lähtien ihan
pohjalukemissa ja suunnittelin peräti muutaman päivän lomaa tästä blogin
kirjoittamisesta. Mutta kuinka kaikki voikin muuttua yhdellä puhelinsoitolla ja
oman blogin tilastoja vilkaisemalla. Eilen nimittäin blogissa vieraili 306
lukijaa, mikä on sivuston uusi ennätys! Kiitokset kaikille lukijoille, että
jaksatte lukaista näitä jorinoita.
Puhelinsoiton sain sen sijaan ystävältäni lakimies Mikalta,
joka soitteli jostain Turun seudulta. Omaan suorasukaiseen tyyliinsä sanoi
juttujen tason olleen surkea viimeisen viikon aikana ja vaati tiukkaan sävyyn
parannusta! No oikeassahan tuo asiassa on. Olkoon selityksenä, että viime viikko oli melko hektinen syntymäpäivien ja
englantilaisten vieraiden takia ja aika ei meinannut riittää…edes näin
kesälomalla. Mika ja kaikki muut, yritämme parhaamme jatkossa.
Mika ehdotti myös puhelimessa,
että eiköhän tätä Texas Alabamaan (lue tarina Tasihinin talosta) liittyvää
blogia voisi alkaa markkinoida. Mika ehdotti T-paitojen painatusta Willimies
logolla Lappeenranta/Texas Alabama tekstillä ja selkäpuolelle blogin
nettiosoitetta. No minähän innostuin ajatuksesta ja saatanpa tuon jossain
vaiheessa jopa toteuttaa. Lukijat, te voisitte kommentoida, olisiko asiassa mielestänne
järkeä vai ei? Entä olisitko itse valmis ostamaan tällaisen paidan? Toisaalta
jos noita teettäisi parisataa kipaletta, niin olisihan vuodeksi puhtaita
paitoja…
Lisäksi meillä oli puhetta, että olisi myös upeaa järjestää
joukkotapaaminen blogin tiimoilta Prinsessa Armaadan kannella ensi suvena.
Pääsyvaatimuksena Willimiehen jäljillä T-paita ja paksu lompakko omia eväitä
varten! Pistetään tämäkin harkintaan…
No siinähän sitä taas tuli motivaatioruisketta siihen
malliin, että jaksoin taas kirjoitella stoorin. Lieneekin aika julkaista päivän
tarina luettavaksenne. Olkaapa hyvä.
Ritarien muistomerkki Leirin kaupunginosassa. Kuvan otti Willimies Saku 5.5.2012, mikä selittänee lumikasat |
Eilen aloitin ilmailuhistoriaan liittyvät tarinat, joten
tässä jatkoa eiliseen aihealueeseen. Tänään vuorossa ilmailuhistoriaamme
liittyvä Mannerheimin ristin ritareiden muistomerkki. Kyseinen muistokivi on
pystytetty kolmen karjalaisen hävittäjälentäjän muistolle, jotka suorittivat
sota-aikana yhteensä 1279 sotalentoa ja tiputtivat yhteensä 192
viholliskonetta. Heistä Eino Ilmari Juutilainen sai ristin jopa kaksi kertaa.
Kyseessähän on siis korkein arvomerkki, jonka Suomen armeijan sotilas voi
urotöistään saada…tosin niitä myönnetään vain sota-aikana. Positiivista on,
että kyseiset ritarit myös säilyivät sodasta hengissä.
Ritarien muistomerkin toinen puoli. Kuvan otti Willimies Saku |
Kyseiset Mannerheimin ristin saaneet hävittäjälentäjät ovat:
Tämän muistomerkin suunnitteli Leirin kaupunginosaan entisen
lentokentän kohdalle kuvanveistäjä Erkki Eronen ja se sijaitsee n.50 metrin
päässä eilisestä muistomerkistä. Se paljastettiin vuonna 2004 ja sijaitsee
samalla paikalla, missä viime sotien aikana sijaitsi yksi lentokoneen
suojakorsu.
Muistomerkin on pystyttänyt Karjalan lennoston kilta ja Kaakkois-Suomen ilmailumuseo.
Päivitys:
Juhlapuheessaan entinen ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Rauno Meriö kuvaili kolmen lentäjän luonteita ja sitä tilannetta, jossa Suomi taisteli varsinkin kesällä 1944. Meriön mukaan rakkaus isänmaata kohtaan sai heidät panemaan kaikkensa peliin. Sitä paitsi kaikki kolme olivat karjalaisia.
Hankkeen pani vireille kaksi vuotta sitten Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys. Toimikunnan puheenjohtajana oli lentoaseman päällikkö Jouko Kuronen ja sihteerinä Tapio Juutilainen. Muistomerkkiä varten oli tavoitteena kerätä 70 000 euroa, keräys on sujunut Kurosen mukaan hyvin ja jatkuu edelleen. Teos on kuvanveistäjä Erkki Erosen käsialaa.
Muistomerkki on Vehmaan punaista graniittia ja jalusta Jyväskylän mustaa graniittia. Teoksen symboleina ovat pronssivaletussa reliefissä kolme siipeä kuin korttiviuhka, suuntautuneina yläviistoon. Ylimmän siiven yläkulmassa on ohjaajan merkki eli lätkä. Reliefin alapuolelle on hiekkapuhallettu Mannerheim-risti sekä toiselle puolelle Karjalan vaakuna. Kiveen on ikuistettu myös ritarien nimet, syntymä- ja kuolinajat sekä sotilasarvot.
Päivitys:
Muistomerkin julkistamistilaisuudessa läsnä olivat muun muassa Mannerheim-ristin ritari Mikko Anttonen sekä ässäkolmikon omaisia ja lentäjätovereita.
Seppeleen laskivat muun muassa Mannerheim-ristin ritareiden säätiö, Karjalan lennosto, Maasotakoulu, Lappeenrannan kaupunki sekä Kakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys. Rakuunasoittokunta soitti ja Karjalan lennosto suoritti ylilennon yhdellä Hornetilla.
Juhlapuheessaan entinen ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Rauno Meriö kuvaili kolmen lentäjän luonteita ja sitä tilannetta, jossa Suomi taisteli varsinkin kesällä 1944. Meriön mukaan rakkaus isänmaata kohtaan sai heidät panemaan kaikkensa peliin. Sitä paitsi kaikki kolme olivat karjalaisia.
Hankkeen pani vireille kaksi vuotta sitten Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys. Toimikunnan puheenjohtajana oli lentoaseman päällikkö Jouko Kuronen ja sihteerinä Tapio Juutilainen. Muistomerkkiä varten oli tavoitteena kerätä 70 000 euroa, keräys on sujunut Kurosen mukaan hyvin ja jatkuu edelleen. Teos on kuvanveistäjä Erkki Erosen käsialaa.
Muistomerkki on Vehmaan punaista graniittia ja jalusta Jyväskylän mustaa graniittia. Teoksen symboleina ovat pronssivaletussa reliefissä kolme siipeä kuin korttiviuhka, suuntautuneina yläviistoon. Ylimmän siiven yläkulmassa on ohjaajan merkki eli lätkä. Reliefin alapuolelle on hiekkapuhallettu Mannerheim-risti sekä toiselle puolelle Karjalan vaakuna. Kiveen on ikuistettu myös ritarien nimet, syntymä- ja kuolinajat sekä sotilasarvot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita