maanantai 3. syyskuuta 2012

Lappeenranta / Armilan koulu (13. sotilassairaala)

Lappeenrannan Armilan koulu on elämänkaarensa aikana kokenut kaikkea mahdollista ja vähän mahdotontakin. Tämä rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva Jalmari Lankisen suunnittelema funktionalistinen koulurakennus valmistui koulukäyttöön vuonna 1938.
Armilan koulu
Valitettavasti Suomi ja Neuvostoliitto alkoivat selvittelemään sotilaallista paremmuuttaan 30.11.1939, jolloin syttyi talvisota. Rakennuksen käyttötarkoitus muuttui jo ennen sodan alkua ja siihen perustettiin 13. sotasairaala jo 14.10.1939. Sodan merkit olivat jo ilmassa ja oli syytä varautua tulevaan. Alkuvaiheessa sairaalavarusteista oli huutava pula, mutta jostain niitä ihmeen kaupalla kuitenkin löytyi. Ensimmäiset asiakkaat nimittäin saivat hoitoa jo muutaman päivän kuluttua.
Potilaista huolehti talvisodan aikana 15 suomalaista lääkäriä ja lisäksi käytettävissä oli muutama ruotsalainen vapaaehtoisena Suomeen apuun rientänyt lääkäri. Työtaakka on varmasti ollut hirvittävä, koska haavoittuneita virtasi rintamalta jatkuvasti. Lisäksi vielä helmikuun lopussa 1940 sairaala piti evakuoida ja siirtää toiselle paikkakunnalle. Virojoki valittiin uudeksi sijoituspaikaksi, mutta vielä sodan jatkuessa se joutui muuttamaan vielä Sippolaan. Sodan päättymisen jälkeen 13.sotilassairaala muutti vielä kerran ja paikkakunnaksi valittiin Lapinjärvi.
Yksi sisäänkäynneistä (kuvakulma ei parasta A-ryhmää)
Sairaalan muutto ei ollut helppo tehtävä, koska sairaalan varusteiden lisäksi siirtoa tarvitsivat 1150 henkilökuntaan kuuluvaa ja potilasta. Sodan ajan puitteissa operaatio on ollut valtava voimanponnistus. Lisäksi tämän neljän kuukauden mittaisen sotilassairaala jakson aikana se joutui useasti ilmapommitusten kohteeksi. Suoria osumia rakennus ei saanut, mutta rikkoutuneet ikkunat piti useasti paikata pahvilla. Talvisodan talvi oli todella kylmä, joten sairaalan sisätilat ovat olleet takuulla viileät.
Yksi Lappeenrannan tuhoisimmista ilmapommituksista oli 26.2.1940 ja tällöin rakennuksesta menivät sähköt poikki, vedentulo lakkasi ja puhelinyhteydet katkesivat. Tämän jälkeen siirto oli pakko tehdä -35 asteen pakkasessa. Tähän päättyi 13.sotilassairaalan aika Lappeenrannassa.
Tästä sotilassairaala vaiheesta piti olla muistolaatta koulun seinässä, mutta minä en sitä ainakaan löytänyt! Muistolaatan on suunnitellut Jarmo Typpö Lappeenrannan sotainvalidien tukijaosto, kirkkoherra Jorma Taipaleen aloitteesta. Muistolaatta paljastettiin syyskuussa 2006, mutta olisikohan se sitten koulun sisätiloissa? Jos tiedätte asiasta, niin laittakaahan vinkkiä.
Vähän rapinkia ja maalia, niin hyvältä näyttää!
Tällä hetkellä koulu on vielä alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, mutta asiat muuttuvat pian. Muutama vuosi takaperin Ossi Vilhun yhtiö osti rakennuksen kaupungilta nimellisellä 500.000€ hinnalla. Molemmat ilmeisesti hyötyvät kaupasta, koska kaupunki välttyi suurilta korjausinvestoinneilta. Vuoden 2013 aikana oppilaat poistuvat ja tilalle tulee rakennusmiehet. Suunnitelmissa on hotelli, yritystiloja tai asuinhuoneistoja. Näiden yhdistelmäkin on mahdollinen, mutta yksi on varmaa. Tämä funkkistalo saa uudet hienot puitteet ja sen ulkomuotoon ei puututa. Pisteet tästä!

6 kommenttia:

  1. Hei! Pasi Jaakkosen "Huhtiniemi" -kirjan mukaan Armilan kansakoulu toimi jatkosodan aikaan, ainakin kesä-heinäkuussa 1944 kokoamiskeskuksena. Siellä pidettiin ilmeisesti hiipparoinnista ja karkuruudesta epäiltyjä sotilaita tallessa? Onko jollakin tästä tarkempaa tietoa? Mistä asiaa voisi selvitellä tarkemmin?

    Erityisesti minua kiinnostaisi kesäkuun loppu 1944. Pommitettiinko asemanseutua/Armilan koulua 30.6.1044. Jos, niin miten kävi? Onko kuolonuhreista tietoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve

      Vähän viipyi tämä vastaus, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Lappeenrannan pommituksista on Åke Nordström kirjoittanut kirjan Pommit putoavat- Lappeenranta liekeissä 1939-1944. Kannattaa tutustua, jos aihe kiinnostaa.

      Itse en ole tuota Jaakkosen kirjaa lukenut, mutta mahdollisesti noita hiippailijoita on voinut siellä olla. Aluetta todellakin pommitettiin, mutta päivämäärä oli 1.7.1944. Tällöin pommitettiin tavara-aseman seutua ja tulipaloja syttyi myös Tykin alueella. Alueella paloi seitsemän taloa, joita ei pystytty sammuttamaan, koska ratapihalla paloi ammusjuna, josta lenteli sirpaleita kaikkialle ympäristöön. pommituksessa kuoli 8 siviiliä, joiden nimet löytyvät Nordströmin kirjasta. Lisäksi 30 siviiliä haavoittui. Näiden pommitusten uhrien hautapaikka löytyy Ristikankaan hautausmaalta.

      Toivottavasti noista on apua, mutta suosittelen tuon kirjan lukemista.

      T.Jukka

      Poista
  2. Kiitos! Joo, tilasinkin jo Nordströmin kirjan sieltä teiltä Lappeenrannasta. Pommitus oli tosiaan 1.7., siihen asti oli säästytty pommituksilta jatkosodan aikana. Jostakin syystä vihollinen osasi iskeä juuri kun omat koneet olivat Ihantalassa ja asemalla ammusjuna.

    VastaaPoista
  3. Laatta on koulussa sisällä, muistaakseni portaikon seinällä. Kannattaa käydä katsomassa!

    VastaaPoista
  4. Kiitokset tiedosta... oletinkin sen olevan sisätiloissa. Toivottavasti kerkeäisin ennen koululaisten kesälomia. Laittavat kaiketi ovet säppiin?

    VastaaPoista
  5. Töölön sairaalassakin on vastaava laatta ja se on aivan paraatipaikalla pääoven vieressä!
    Sitä ei voi olla näkemättä ja samalla voi ottaa hatun päästä....

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita