Lappeenrannan Armilan koulu on elämänkaarensa aikana kokenut
kaikkea mahdollista ja vähän mahdotontakin. Tämä rautatieaseman läheisyydessä
sijaitseva Jalmari Lankisen suunnittelema funktionalistinen koulurakennus
valmistui koulukäyttöön vuonna 1938.
Armilan koulu |
Valitettavasti Suomi ja Neuvostoliitto alkoivat
selvittelemään sotilaallista paremmuuttaan 30.11.1939, jolloin syttyi
talvisota. Rakennuksen käyttötarkoitus muuttui jo ennen sodan alkua ja siihen
perustettiin 13. sotasairaala jo 14.10.1939. Sodan merkit olivat jo ilmassa ja
oli syytä varautua tulevaan. Alkuvaiheessa sairaalavarusteista oli huutava
pula, mutta jostain niitä ihmeen kaupalla kuitenkin löytyi. Ensimmäiset
asiakkaat nimittäin saivat hoitoa jo muutaman päivän kuluttua.
Potilaista huolehti talvisodan aikana 15 suomalaista
lääkäriä ja lisäksi käytettävissä oli muutama ruotsalainen vapaaehtoisena
Suomeen apuun rientänyt lääkäri. Työtaakka on varmasti ollut hirvittävä, koska
haavoittuneita virtasi rintamalta jatkuvasti. Lisäksi vielä helmikuun lopussa
1940 sairaala piti evakuoida ja siirtää toiselle paikkakunnalle. Virojoki
valittiin uudeksi sijoituspaikaksi, mutta vielä sodan jatkuessa se joutui
muuttamaan vielä Sippolaan. Sodan päättymisen jälkeen 13.sotilassairaala muutti
vielä kerran ja paikkakunnaksi valittiin Lapinjärvi.
Yksi sisäänkäynneistä (kuvakulma ei parasta A-ryhmää) |
Sairaalan muutto ei ollut helppo tehtävä, koska sairaalan
varusteiden lisäksi siirtoa tarvitsivat 1150 henkilökuntaan kuuluvaa ja
potilasta. Sodan ajan puitteissa operaatio on ollut valtava voimanponnistus.
Lisäksi tämän neljän kuukauden mittaisen sotilassairaala jakson aikana se
joutui useasti ilmapommitusten kohteeksi. Suoria osumia rakennus ei saanut,
mutta rikkoutuneet ikkunat piti useasti paikata pahvilla. Talvisodan talvi oli
todella kylmä, joten sairaalan sisätilat ovat olleet takuulla viileät.
Yksi Lappeenrannan tuhoisimmista ilmapommituksista oli
26.2.1940 ja tällöin rakennuksesta menivät sähköt poikki, vedentulo lakkasi ja
puhelinyhteydet katkesivat. Tämän jälkeen siirto oli pakko tehdä -35 asteen
pakkasessa. Tähän päättyi 13.sotilassairaalan aika Lappeenrannassa.
Tästä sotilassairaala vaiheesta piti olla muistolaatta
koulun seinässä, mutta minä en sitä ainakaan löytänyt! Muistolaatan on
suunnitellut Jarmo Typpö Lappeenrannan sotainvalidien tukijaosto, kirkkoherra
Jorma Taipaleen aloitteesta. Muistolaatta paljastettiin syyskuussa 2006, mutta
olisikohan se sitten koulun sisätiloissa? Jos tiedätte asiasta, niin
laittakaahan vinkkiä.
Vähän rapinkia ja maalia, niin hyvältä näyttää! |
Tällä hetkellä koulu on vielä alkuperäisessä
käyttötarkoituksessa, mutta asiat muuttuvat pian. Muutama vuosi takaperin Ossi Vilhun yhtiö osti rakennuksen kaupungilta nimellisellä 500.000€ hinnalla.
Molemmat ilmeisesti hyötyvät kaupasta, koska kaupunki välttyi suurilta
korjausinvestoinneilta. Vuoden 2013 aikana oppilaat poistuvat ja tilalle tulee
rakennusmiehet. Suunnitelmissa on hotelli, yritystiloja tai asuinhuoneistoja.
Näiden yhdistelmäkin on mahdollinen, mutta yksi on varmaa. Tämä funkkistalo saa
uudet hienot puitteet ja sen ulkomuotoon ei puututa. Pisteet tästä!
Hei! Pasi Jaakkosen "Huhtiniemi" -kirjan mukaan Armilan kansakoulu toimi jatkosodan aikaan, ainakin kesä-heinäkuussa 1944 kokoamiskeskuksena. Siellä pidettiin ilmeisesti hiipparoinnista ja karkuruudesta epäiltyjä sotilaita tallessa? Onko jollakin tästä tarkempaa tietoa? Mistä asiaa voisi selvitellä tarkemmin?
VastaaPoistaErityisesti minua kiinnostaisi kesäkuun loppu 1944. Pommitettiinko asemanseutua/Armilan koulua 30.6.1044. Jos, niin miten kävi? Onko kuolonuhreista tietoa?
Terve
PoistaVähän viipyi tämä vastaus, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Lappeenrannan pommituksista on Åke Nordström kirjoittanut kirjan Pommit putoavat- Lappeenranta liekeissä 1939-1944. Kannattaa tutustua, jos aihe kiinnostaa.
Itse en ole tuota Jaakkosen kirjaa lukenut, mutta mahdollisesti noita hiippailijoita on voinut siellä olla. Aluetta todellakin pommitettiin, mutta päivämäärä oli 1.7.1944. Tällöin pommitettiin tavara-aseman seutua ja tulipaloja syttyi myös Tykin alueella. Alueella paloi seitsemän taloa, joita ei pystytty sammuttamaan, koska ratapihalla paloi ammusjuna, josta lenteli sirpaleita kaikkialle ympäristöön. pommituksessa kuoli 8 siviiliä, joiden nimet löytyvät Nordströmin kirjasta. Lisäksi 30 siviiliä haavoittui. Näiden pommitusten uhrien hautapaikka löytyy Ristikankaan hautausmaalta.
Toivottavasti noista on apua, mutta suosittelen tuon kirjan lukemista.
T.Jukka
Kiitos! Joo, tilasinkin jo Nordströmin kirjan sieltä teiltä Lappeenrannasta. Pommitus oli tosiaan 1.7., siihen asti oli säästytty pommituksilta jatkosodan aikana. Jostakin syystä vihollinen osasi iskeä juuri kun omat koneet olivat Ihantalassa ja asemalla ammusjuna.
VastaaPoistaLaatta on koulussa sisällä, muistaakseni portaikon seinällä. Kannattaa käydä katsomassa!
VastaaPoistaKiitokset tiedosta... oletinkin sen olevan sisätiloissa. Toivottavasti kerkeäisin ennen koululaisten kesälomia. Laittavat kaiketi ovet säppiin?
VastaaPoistaTöölön sairaalassakin on vastaava laatta ja se on aivan paraatipaikalla pääoven vieressä!
VastaaPoistaSitä ei voi olla näkemättä ja samalla voi ottaa hatun päästä....