perjantai 7. syyskuuta 2012

Lappeenranta / Keisarin asema*


Monet lukijat ovat kyselleet, että miksi emme näytä blogissamme esitellyistä kohteista vanhoja valokuvia. Vastaus on yksinkertainen. Yritämme toimia Suomen lain mukaan, emmekä käytä muualta netistä kopioituja valokuvia. Tästä linkistä voit tutustua aiheeseen. Sen sijaan aina kun se on mahdollista, niin tekstistämme löytyy linkkejä muille sivuille. Sieltä voitte katsella vanhat valokuvat, sun muut aiheeseen liittyvät tsydeemit.

Myönnän, että minustakin olisi mukava esitellä ennen/jälkeen kuvasarjoja, mutta ehkä joskus saan aikaiseksi kysellä mahdollisia lupia valokuviin vaikkapa eri museoilta. Tällä hetkellä aika ei riitä kyseisiin hakemusoperaatioihin! Willimiehet ovat siis tiukkana tässä asiassa. Meillä ei sen sijaan ole mitään sitä vastaan, että te kopioitte meidän ottamiamme kuvia ja laitatte ne jakoon. Kyllä Lappeenrannan kauneutta ilkeää esitellä muuallakin kuin Willimiehen jäljillä blogissa!

No niin, taas innostuin jaarittelemaan itsestään selvästä asiasta kappaleen verran. Nyt vetäistään korvauksena muutama rivi tekstiä yhdestä kaupungin historian merkittävimmästä rakennuksesta – Keisarin asemasta.
Keisarinasema kesällä 2012 ( Kuva Saku Siiskonen)

Itseäni kiinnostaa Lappeenrannan historiassa vaihe, jolloin kaupunki kuului Venäjän alaisuuteen. Useimmat esittelemämme rakennukset ovat kyseiseltä aikakaudelta 1741-1917 ja ne myös selkeästi erottuvat katukuvasta. Lappeenrannasta on ”kehityksen” nimissä purettu lukuisia kyseisen aikakauden rakennuksia, mutta onneksi tämän päivän kohteelle ei käynyt samalla tavalla. Ei se kyllä kaukana ollut, mutta onneksi kaupungista löytyi sen verran hyvää tahtoa ja pätäkkää, että purkutuomio vältettiin ja rakennus palautettiin entiseen loistoonsa. No ei täysin ennalleen, mutta melkoinen retuseeraus kuitenkin tehtiin. "Täältä voit kurkata kuvia Keisarin aseman "alennuskaudelta".

Kyseessä on Lappeenrannan ensimmäinen rautatieasema, josta yleisesti käytetään nimeä Keisarin asema. Syynä on Venäjän keisari Aleksanteri III tekemät matkat Lappeenrantaan vuosina 1885 ja 1891. Muutamissa kirjoituksissa aihetta on jo sivuttu, mutta lienee asiallista kertoa kuinka he tänne saapuivat. 
  
Lappeenrannassa oltiin katkeria, koska Pietariin menevä rautatie ei kulkenut kaupungin kautta, vaan noin 20 kilometriä kaupungin eteläpuolelta. Täällä alkoi välittömästi suunnittelu rautatien saamiseksi Lappeenrantaan. Lappeenranta jopa rakensi uuden sataman Rapasaareen saadakseen tukea hankkeelle. Tavoitteena oli Saimaan alueen saaminen radan ulottuville. Valtio suhtautui suunnitelmaan melko varautuneesti ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yksityisten rahoittama junarata. Suunnittelu alkoi vuonna 1879, mutta se kaatui taloudellisiin epäselvyyksiin. Täältä voit kurkata rataverkoston sijoittumisesta Lappeenrannan lähialueilla

Lopulta Lappeenrannalle luvattiin oma pistorata Pietarin radalta. Syynä oli armeijan joukkojen liikuttelu muualta Lappeenrantaan, mikä oli valittu sotilaiden leirien pitopaikaksi. Joukkojen siirto vaati kuljetuskapasiteettia. Pisteenä i:n päälle Keisari Aleksanteri III oli tulossa vierailulle leirille kesällä 1885. Niinpä vuoden 1884 keväällä senaatti päätti rahoittaa hankkeen ja rakentaminen aloitettiin saman tien. Rakentamisvauhti oli kova ja jo toukokuussa 1885 ensimmäinen juna saapui Lappeenrantaan. Viralliset avajaiset pidettiin 1.8.1885 ja kolme päivää myöhemmin keisaripari korkea-arvoisine seuralaisineen saapuivat kiiltäviä kiskoja myöten Lappeenrannan asemalle.
Keisarinasema (Kuva Saku Siiskonen)

Asemarakennuksen rakentaminen aloitettiin vasta maaliskuussa 1885, joten ilmeisesti keisariparin saapuessa hirsinen rakennus on tuoksunut uudelle puulle. Poikkeuksellisen asemasta tekee se, että sinne oli tiedossa olleen keisarivierailun takia tehty heitä varten oma osasto. Tämä osa rakennuksesta oli koristeltu erilaisin tapetein ja maalauksin, joista voit lukea korjausoperaatiosta laaditusta opinnäytetyöstä. Elina Maijasen opinnäytetyö löytyy täältä. Jos vaivaudut lukemaan raportin ja katsomaan siinä olevat vanhat kuvat, saat melko hyvän kuvan miltä asema näytti vuonna 1885. Tästä toisestakin opinnäytetyöstä löytyy lisää infoa Keisarinasemasta.

Rakennus edusti uusrenesanssityyliä ja sen suunnitteli Knut Nylander. Tämä jäikin hänen viimeiseksi työkseen, koska hän kuoli vähän aseman valmistumisen jälkeen. Keisarin odotustilojen sisustamisesta vastasi sen sijaan herra nimeltä Ahrenberg. Elokuun alussa keisarin saapuessa asema oli vielä keskeneräinen, mutta saman vuoden marraskuussa se on valmistunut täyteen komeuteensa.

Asema oli aluksi hirsinen ja maalattu vaaleanharmaaksi. Hirsikehikon painuttua rakennus sai lautavuorauksen vuonna 1888. Aleksanterin tehtyä toisen vierailunsa Lappeenrantaan v. 1891, rakennus kunnostettiin vastaanottamaan kunniavierasta. Ovia ja ikkunoita korjailtiin sekä rakennus maalattiin ulkoa ja sisältä. Minkä värinen asema mahtoi olla v.1891? Valitettavasti mustavalkoiset kuvat eivät tätä kerro, enkä löytänyt mistään tietoa aseman väristä. Jääköön arvaamatta…mutta vaalea se oli!

Tämän jälkeenkin rakennusta korjattiin ja sisätiloja muutettiin vastaamaan kasvaneita liikennemääriä. Muutostöitä asemalla tehtiin ainakin vuosina 1909 ja 1926. Todennäköisesti muulloinkin. Keisarin tilat ainakin otettiin toiseen tarkoitukseen vuoden 1926 remontissa. Tällöin onneksi ei tuhottu kaikkia odotustilan hienoja seinä- ja kattomaalauksia.

Aina aseman toiminta ei ole ollut rauhallista, vaan aseman historiaan liittyy myrskyisiäkin ajanjaksoja. Vuoden 1918 huhtikuun loppu ainakin oli semmoinen. Kaupungista pakoon pyrkivät punaiset syyllistyivät raakoihin veritekoihin viimeisen kaupungista pois lähtevän takia. Kaikki eivät mahtuneet junaan ja väkivaltaisuuksilta ei vältytty. Aseman läheisyyteen myös  teloitettiin valkoisia sotavankeja, koska vartiomiehillä oli kiire paeta kaupungista, eikä halua vankien mukaan ottamiseen löytynyt. 

Pikkuhiljaa asema menetti merkitystään, kun Lappeenranta yhdistettiin muun Suomen rataverkkoon itä-länsisuuntaisesti. Uusi rautatieasema rakennettiin ja tämä keisarinasema menetti merkityksensä. Vuonna 1936 suojeluskunta kiinnostui rakennuksesta, mutta hinnasta ei päästy sopuun. Muutamaa vuotta myöhemmin rakennuksen purkamista suunniteltiin, mutta talvisodan syttyminen pelasti aseman.

Jatkosodan vuosina asemaa käytettiin tavara-asemana, koska uusi aseman seutu joutui pommitusten kohteeksi. Valitettavasti sodan jälkeen käyttöä ei aluksi löytynyt, kunnes vuonna 1947 se muutettiin rautatieläisten asunnoiksi. Tässä tehtävässä se toimi vuoteen 2002 asti. Tällä ajanjaksolla sisätiloissa tehtiin paljon muutoksia ja rakennus kaikkineen pääsi rappeutumaan. Onneksi halua kunnostamiseen löytyi ja nyt se seisoo omalla paikallaan toivottavasti ainakin seuraavat sata vuotta. Harmittaa vain, kun asemarakennusta ei palautettu alkuperäiseen asuunsa, mutta kaikkea ei aina voi saada. 

Hiljainen ratapiha
Liitän tähän loppuun vielä pari linkkiä, joista pääsette tutustumaan vanhaan rautatiearkkitehtuuriin. Ensimmäinen linkki löytyy tästä ja toinen tästä

Päivitys 19.1.2013: Surun päivä Willimiehille ja lukuisille muillekin Lappeenrantalaisille. Kulttuurihistoriallisesti arvokas osa Lappeenrannan historiaa tuhoutui viime yönä tulipalossa. Vanha Rautatieasema eli tuttavallisemmin Keisarin asema tuhoutui. 

Taisin aloittaa tämän päivän uusimman julkaisuni Joutsenon yhteiskoulusta tiedolla, että Keisarin asema paloi maan tasalle. Se ei aivan pidä paikkaansa, mutta paljoa ei kyllä puutu! Prkl...yksi Willimiehen suosikkirakennuksista on kuitenkin poissa. Ei kait alta löytyvästä valokuvasta muutakaan voi päätellä! Jurppii...miksei joku mitättömämpi rakennus voinut olla liekkien kohteena? Onni onnettomuudessa, ettei henkilövahinkoja sattunut, vaikka ei se kyllä omaa mielialaani piristä tippaakaan.

Alkuperäisen kirjoitukseni aloitin asialla, että olisi kiva julkaista kuvia samasta paikasta ennen ja nyt. No tällä kertaa niitä on luvassa, mutta eipä voisi vähempää kiinnostaa Keisarin aseman nykytila. Näkymä on enemmän kuin surullinen... 
Lappeenrannan Keisarin asema 19.1.2013 (Surullisen näkymän ikuisti Jukka Siiskonen 19.1.2013)


 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita