keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Lappeenranta / Sotavankien hautausmaa (Nro 4)*


Eilen Willimiehellä oli hymy herkässä tai voisi kait sanoa, että tippa linssissä. Pääsin käymään pitkään haikailemaani paikkaan eli Lappeenrannan raatihuoneelle. Tästä avoimien ovien tapahtuman vierailusta voit käydä kurkkaamassa päivitetyn stoorin valokuvineen täältä.

Mikä se sitten tipat sai simmuun? No, SaiPan upea voitto Helsingin ylpeydestä Jokereista tietenkin. Kyllä oli upea kokemus kuunnella ottelua Iskelmäradiosta Eero Taurun selostamana. Eeron sanoin SaiPa teki urosmehiläisen temput…3 pistettä Hartwall Areenalta! SaiPa kiittää ja jatkaa sarjakärjessä. Näin lappeenrantalaisena tuntuu aika messevältä tämä SaiPan nykyinen meininki. Huomenna pääsen onneksi itse näkemään seuraavan voiton paikan päälle. Tuutha siekii?

Lienee kuitenkin syytä palata maan pinnalle ja siirtyä asiaan. Tänään esittelyvuorossa neljäs venäläisten sotavankien hautausmaa. Tälle kesäiselle retkelle piti taas palkata uusi palkaton assistentti. Oma isäukkoni on nimittäin jossain määrin innostunut tästä harrastuksestamme ja hän halusi ojentaa auttavan kätensä. Niin sitä sitten Suzukimaasturilla kurvailtiin tänne Saimaan kanavan varteen. Tämä hautausmaa sijaitsee lähellä Soskuan sulkua ja läheisin kylä on Lempiälä. Tarkempi paikka löytyy sieltä tarinan alta.

Koko menomatkan sain kuunnella matkalla tarinoita isäukon koulumatkoista Lempiälän kouluun, mitkä taitettiin metsien halki samoilemalla ja talvisin hiihtämällä. Oli kuulemma siihen aikaan melkoisen reipasta nuorisoa nykyiseen verrattuna. Itse asiassa sain kuunnella saarnaa, kuinka sitä vaan nykyään istutaan tietokoneen ääressä ja syödään pullamössöä. No oikeassahan tuo lienee, ainakin minun osaltani, vaikken enää nuorisoa edustakaan.
Sotavankien hautausmaa

Tämä hautausmaa poikkesi hiukan edellisistä. Onhan tämä myös pienin, mutta tänne on myös suoritettu hautauksia viime aikoina. Muistomerkin laattaan oli laitettu lukumäärän päälle uusi laatta, mikä osoitti jälkikäteen tänne haudatun lisää venäläisiä. Itse asiassa hautausmaan nurkkauksessa oli painuma, joten todennäköisesti siihen kohtaan oli hautaukset tehty. Tällainen painaumahan syntyy, kun ruumisarkut lahoavat.
Lempiälän hautamuistomerkki

Aloin ratkomaan tätä salapoliisitehtävää ja löysinkin siihen ratkaisun. Tänne on haudattu viime vuoden (2011) marraskuussa kuusi venäläissotilasta. Tällainen uudelleenhautaus on melko harvinaista, mutta joskus näitäkin tehdään.

Näiden uudelleenhaudattujen kuuden sotavangin kohtalo oli seuraavanlainen. Heidät oli vangittu ja toimitettu Joutsenon Anolan kylään ja paikalla oli tullut jotain hässäkkää. Tämän seurauksena vangit yrittivät paeta ja heidät ammuttiin. Hautapaikka kaivettiin Anolaan ja tapahtumasta muistutti viime syksyyn asti puuristi, jossa olevassa peltilätkässä oli maininta vuodesta 1941. Tähän asiat olisivat jääneetkin, ellei maanomistaja olisi tarvinnut aluetta sorakuopalle.

Ruumiit kaivettiin ylös ja heiltä löytyi vielä sodan aikaisia esineitä taskuista, mitkä haudattiin pahviarkuissa vainajien mukana uuteen hautapaikkaan kanavan varteen. Tapahtuma oli ollut karu ja heitä ei siunattu, koska heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan ei ollut tietoa, kuten ei heidän henkilöllisyydestäkään.

Tänne kanavan varteen on haudattu yhteensä 54 sodissa palvellutta neuvostoliittolaista. Yhteensä näissä esittelemissäni neljässä hautausmaassa on 1408 vainajaa.

PS. Jos tiedät sen puuttuvan viidennen hautausmaan, niin olisin kiitollinen yhteydenotosta.

Päivitys: Samasta paikasta on kirjoitettu myös toisessakin blogissa. Siihen voit tutustua täältä.

3 kommenttia:

  1. Tervehdys Willimies ja kiitoksia mielenkiintoisista aiheista! Viides sotavankihautausmaa on minulle tuntematon asia, ellei tällä sitten tarkoiteta seuraavaa? Nyttemmin Lappeenrantaan liitetyn ent. Ylämaan kunnan alueella on toisiaan lähellä kahdessakin eri paikassa hautausmaat, joihin on haudattu neuvostoliittolaisia siviilejä. Suomen armeijan edetessä kesällä 1941 Laatokan Karjalaan ja Karjalankannakselle jäi muutamiin kolhooseihin lähelle Suomen rajaa kaikkiaan toistatuhatta asukasta, joita venäläiset eivät ehtineet evakuoida. Nämä siirrettiin sittemmin Miehikkälän työ-, eli internointileiriin. Sodan aikana siitä käytettiin nimitystä keskitysleiri. Leiri on ollut keskellä metsää. Haudat ovat siis nykyisin LPR:n puolella, Valkjärvenkankaalla lähellä Hostikan kylää. Yhteensä vainajia olisi kirjatietojen mukaan 137.
    Sitten vielä Lempiälään. Puolustusvoimien pääesikunnan kenttäpiispantoimiston 26.6.1948 puolustusministeriölle lähettämän kirjelmän liitteen mukaan on "Lappeen Tuomiojan" joukkohautaan haudattu 39 sotavankia (Eino Pietola, "Sotavangit Suomessa 1941-44", Gummerus 1987). Luku on siis noussut v:n 1948 jälkeen. Isäni kertoman mukaan 7 vainajan jäännökset on siirretty v. 1950 Simolasta Saimaan kanavan varteen Tuomiojalle. Nämä menehtyivät Simolan aseman pommituksissa 19.6.1944. Sotavankeja oli oltu nimittäin marssittamassa Viipurin suunnasta maanteitse kohti länttä, ja Simolassa kohtasi ilmapommitus. Simolassa oli ollut aluksi sodan jälkeen punaisen aidan ympäröimä hauta seitsemine valkeine venäläistyyppisine vinoristeineen. Vainajiahan siirreltiin sodanjälkeisinä vuosina noin ylipäätään muualtakin suurempiin joukkohautoihin. Desantit ja lentäjäthän haudattiin aluksi paikoille, jossa kohtasivat matkansa pään. Monet lepäävät edelleen niissä nyt jo aikalailla tuntemattomissa paikoissa.

    VastaaPoista
  2. Kiitokset tanakasta infopaketista!

    T. Jukka "Willimies" Siiskonen

    VastaaPoista
  3. Kiitos tiedosta.Itseäni on askarruttanut ne Simolan haudat.Asuin lapsena Simolassa ja muistan hyvin ne haudat Aapron mäen rinteessä.

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita