Palataanpa taas Imatralle Vuoksen varrelle ja esitellään Imatrankosken sankarihautausmaan kupeessa oleva sisällissotaan liittyvä muistomerkki. Kyseessä lieneekin viimeinen kuvaamamme sisällisotaan liittyvä muistomerkki Imatran alueelta, koska loput sijaitsevat alueilla, mihin ei ole lupa mennä asianmukaisia proopuskoita. Ehkä niidenkin vuoro tulee joskus myöhemmin?
 |
| Vapaussodan muistomerkki |
Sisällissota oli aikoinaan kansaa jakanut yhteinen kollektiivinen kokemus, mikä näkyy myös muistomerkeissä. Puolet näistä nostavat esiin voittaneen osapuolen sankareita ja monet näistä muistomerkeistä ovatkin nimetty Vapaussodan kaatuneiden muistomerkeiksi. Toinen puolisko koostuu taas hävinneen osapuolen muistomerkeistä, mitkä usein on nimetty vakaumuksensa puolesta kaatuneille. Molemmat osapuolet ovat halunneet muistella tapahtumaa. Hävinneen osapuolen muistomerkit ovat yleensä pystytetty vasta 1960-luvulta alkaen, mutta voittanut osapuoli aloitti omat muistelonsa välittömästi sisällissodan jälkeen. Näin toimittiin Imatrallakin...
Sisällissodan päättymisen jälkeen 27.8.1918 perustettu Tainionkosken suojeluskunta päätti vuonna 1919 pystyttää patsaan vapaussodan sankarihaudoille ja patsaan tekijäksi valittiin taiteilija, itsekin jääkärinä Saksassa palvellut Akseli Einola. Kustannukset patsashankkeesta hoitivat alueen suuret teollisuuslaitokset.
Kookas harmaagraniittinen patsas valmistui ja sijoitettiin paikoilleen vuoden 1920 loppupuolella ja lopulta se paljastettiin 6.12.1920. Juhlallisuuksiin kuului paraati, juhlapuheet, kunniavartiosto ja lopuksi juhlallisuudet jatkuivat Imatran valtiohotellissa juhlatilaisuudella.
Päivitys 27.2.2018
Patsaan valmisti Akseli Einolan piirustusten mukaan viipurilainen Koneellinen Kiviveistämö.
Lisäksi muistomerkkiin liittyy mielenkiintoinen episodi. Se paljastettiin siis 6.12.1920, mutta jo vuonna 1922 sen paikkaa piti siirtää uuden voimalaitoksen rakentamisen takia. Sitä siirrettiin satakunta metriä ja ilmeisesti myös sen alle haudatut kaatuneetkiin siirrettiin, joten ne ilmeisesti ovat muistomerkin ympärillä, kuten alkuperäisessäkin paikassa?
Sisällissodan päättymisen jälkeen 27.8.1918 perustettu Tainionkosken suojeluskunta päätti vuonna 1919 pystyttää patsaan vapaussodan sankarihaudoille ja patsaan tekijäksi valittiin taiteilija, itsekin jääkärinä Saksassa palvellut Akseli Einola. Kustannukset patsashankkeesta hoitivat alueen suuret teollisuuslaitokset.
 |
Kookas harmaagraniittinen patsas valmistui ja sijoitettiin paikoilleen vuoden 1920 loppupuolella ja lopulta se paljastettiin 6.12.1920. Juhlallisuuksiin kuului paraati, juhlapuheet, kunniavartiosto ja lopuksi juhlallisuudet jatkuivat Imatran valtiohotellissa juhlatilaisuudella.
 |
| Kaatuneet vapaussoturit |
Patsaan valmisti Akseli Einolan piirustusten mukaan viipurilainen Koneellinen Kiviveistämö.
Lisäksi muistomerkkiin liittyy mielenkiintoinen episodi. Se paljastettiin siis 6.12.1920, mutta jo vuonna 1922 sen paikkaa piti siirtää uuden voimalaitoksen rakentamisen takia. Sitä siirrettiin satakunta metriä ja ilmeisesti myös sen alle haudatut kaatuneetkiin siirrettiin, joten ne ilmeisesti ovat muistomerkin ympärillä, kuten alkuperäisessäkin paikassa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita