Rautjärvi / Vapaussodan muistomerkki**

Eilinen Helsingin matka hyytyi Tuusulaan, mistä löytyi uusi Willimobiili persiin alle. Tiedä nyt tuosta, että onko tuo entistä parempi? Aika näyttää sen, mutta nyt jo tiedän yhden parannuksen edelliseen. Nyt kärristä löytyy kuitenkin ilmastointi, jotta ei tarvitse ainakaan autossa hikoilla! Saas kuitenkin nähdä, että millä härvelillä kuvausmatkat keväällä tehdään, koska entinenkin jököttää vielä pihamaalla. Meininki olisi näet kunnostaa se vielä käyttöä varten. Kyseisellä autolla on näet tunnearvoa ja siihen liittyy monia hyviä muistoja viime vuosilta. Unohtaa ei sovi sitäkään, että onhan tuo yleensä vienyt perillekin. 

Vaan, jatketaanpa sisällissotateemaa. Näitäkin muistomerkkejä löytyy eri puolilta Etelä-Karjalaa, niin voittajien kuin hävinneidenkin pystyttämänä. Tänään esittelyvuorossa Rautjärven valkoisten kunniaksi pystytetty muistomerkki, mistä valitettavasti emme tiedä yhtään mitään! Tämä ei ole ensimmäinen kerta, mutta tuskin viimeimeinenkään.... valitettavasti kaikista muistomerkeistä ei vaan löydy tietoja. Tämä kuuluu siihen kategoriaan.

Rautjärven vapaussodan muistomerkki

No jotain sentään mekin tiedämme Rautjärven sisällissodan aikaisesta tilanteesta, joten kerrotaan edes se. Pohjanmaan lisäksi Vuoksen vesistöalueen pohjoispuoliset alueet, mihin Rautjärvikin kuului, olivat Suojeluskuntien vahvinta tukialuetta. Siitä kertoo myös se seikka, ettei alueella ollut lainkaan työläisten järjestyskaartia eikä punakaartia. Itse asiassa rautjärvi oli kenties koko Suomen valkoisin pitäjä. valkoisten joukkoihin liittyi eri tietojen mukaan jokko 336 tai 360 miestä, mikä vastasi pitäjän asukasluvusta noin kuutta prosenttia.

Suojeluskuntien toiminta käynnistyi Rautjärvellä jo lokakuussa1917. Nopeasti selvisi, ettei pelkkä järjestyksenpitäminen ollut mahdollista, vaan tarvittiin myös aseita tulevaa konfliktia varten. Viipurista aseita saatiinkin hankituksi ja ne tuotiin moninaisten vaiheiden jälkeen Rautjärvelle. vaikka aseita olikin, niin ongelmaksi muodostui kaluston kirjavuus. Sopivien ammuksien saaminen osoittautui vaikeaksi sodan tiimellyksessä.

Virallisen historian mukaan sisällissota alkoi 28.1.1918, mutta Karjalassa siihen otettiin varaslähtö. punakaartit ja valkoiset ottivat yhteen Viipurissa Pietisen kenkätehtaalla jo 19.tammikuuta ja alakynteen jääneet suojeluskuntalaiset hälyttivät apua lähiseuduilta. Edvard Astolan johdolla Rautjärven ja Ruokolahden miehet olivat lähtövalmiudessa. Taisteluihin he eivät kuitenkaan kerinneet. Lopulta he saapuivat Hiitolan rautatieasemalle ja estivät paikallisten punakaartien liikkeet.

Astolan johdolla joukot ottivat haltuunsa Antreasta venäläisten asevaraston, mistä he saivat kivääreitä, millä aseistaa aseettomat miehet. Täältä osasto siirtyi junalla Vuoksenniskalle, missä he ottivat haltuunsa Saimaan laivueen asevarastot. täältä joukot saivat haltuunsa tykkejä ja konekivääreitä, mitkä mahdollistivat rintamalinjan puolustamisen. Näiden aseiden avulla valkoiset joukot ottivat haltuunsa Antrean, Enson ja Imatran seudut. Tässä Astolan ja Rautjärven miesten panos oli merkittävä.

Taisteluissa Rautjärven miehet olivat oman kotiseutunsa ulkopuolella, eikä sota suoranaisesti koskettanut pitäjää. Ainoastaan sodan mukanaan tuomat lieveilmiöt: turvallisuus ja elintarvikkeiden riittävyys huolestuttivat. Näistäkin selvittiin ja Joutsenon sekä Ruokolahden rintamilta palaavilla joukoilla oli kaikki paluun edellytykset toukokuun alussa, kun sota oli ohitse. Rautjärvi oli myös yksi harvoja kuntia, missä vältettiin sodan jälkiselvittelyn ikävimmät puolet. ketään ei teloitettu vihapäissään, mutta silti sota vaati 29 taisteluissa kaatunutta rautjärveläistä sekä yhden sotilaan, jonka punaiset teloittivat rintamalla. Näille kaatuneille on pystytetty tämä Rautjärven hautausmaalla sijaitseva muistomerkki. 

Karjalan vaakuna on kaiverrettu muistomerkin jalustaan

Valitettavasti emme löytäneet tietoja muistomerkin pystyttämisestä, mutta arvelemme sen tapahtuneen vuosien 1920 ja 1925 välisenä aikana. Kertokoon meitä viisaammat.

Päivitys 24.11.2015

Lukijalta saamamme vihjeen mukaan Pertti Vuoren kirjassa Saimaan Salpa kerrotaan, että Rautjärven sankaripatsas on taiteilija Evert Porilan suunnittelema ja se paljastettiin 22.5.1921.

Patsaassa on teksti: 1918 Isänmaan ja Kansan puolesta uhrasivat henkensä.
Jalustassa on teksti: Herra oli apumme sekä Jumalalle kunnia

Päivitys 27.2.2018
Patsaan on valmistanut tamperelainen Suomen Graniitti Oy