Jatketaanpa edellisesä kirjoituksessa aloitettua kansanperinneteemaa. Johannes Häyhän tavoin David Emmanuel Daniel Europaeuskin tunnetaan tekemästään kansanperinteen keräämisestä, vaikka hänen roolinsa kansalliseepoksemme Kalevalan kokoajana onkin jäänyt melkoisen tuntemattomaksi muualla kuin Savitaipaleella, jonka suuri poika Europaeus oli. Niinpä onkin loogista, että Savitaipaleelle pystytettiin vuonna 1971 hänen kunniakseen oma muistomerkki, mihin professori Viljo Savikurki teki reliefin.
 |
| Europaeuksen patsas Savitaipaleen keskustassa |
Europaeus(1820-1884) oli omana aikanaan merkittävä kansanperinteen kerääjä, vaikka kaikki ajattelivat, ettei Kalevalan ja Kantelettaren julkaisujen jälkeen mitään erikoista enää löytyisi. Kuinka väärässä he olivatkaan... Savitaipaleen pappilassa pappisperheeseen syntynyt Europaeus opiskeli pienestä pitäen vieraita kieliä isänsä laajan kirjaston avulla ja lisäksi hänen sisällään paloi liekki, joka vaati häntä tutkimaan outoja ja erikoisia asioita. Tiedemies luonteensa hän paljasti kaikille väittämällä ihmiskunnan olevan kotoisin Afrikasta, kuten asia nykyisin hyvin tiedetään. Sen sijaan hän joutui kokemaan pilkkaa ja ivaa omista tutkimuksistaan.
Ennen laajempaa tutkimustyötä hänen piti kouluttaa itsensä, mikä olikin köyhtyneen perheen lapselle kova tehtävä. Kuitenkin 12-vuotiaana hän lähti Käkisalmeen saksankieliseen kouluun ja lopulta kirjoitti itsensä ylioppilaaksi Viipurin lukiosta keväällä 1844. Tämän jälkeen edessä oli siirtyminen Helsingin yliopistoon, missä hän ryhtyi lukemaan Suomen kieltä Kalevalan innoittamana. Ensimmäisenä yliopistovuotenaan hän käänsi geometriakirjan saksasta suomenkielelle, mutta rahattomuus pakotti hänet lähtemään Kajaaniin Elias Lönnrotin apumieheksi sanakirjatyöhön. Nopeasti heidän keskinäiset keskustelunsa saivat Europaeuksen innostumaan runonkeruumatkoista Itä-Karjalaan.
 |
| Patsaasta löytyy myös kaiverrettua tekstiä |
Ensimmäisellä matkallaan hän hän kulki jalkaisin 1600 kilometriä keräten reissullaan lähes 300 uutta runoa ja teki lukuisia muistiinpanoja sanakirjaa varten. Kulkeminen tiettömässä maastossa oli vaarallista ja seikkailuilta ei voinut välttyä. Hän eksyi ajoittain, joutui pidätetyksi ja putosi heikkoihin jäihinkin, mutta mikään ei estänyt hänen matkantekoaan. Toisella matkallaan hän keräsi 329 runoa ja kolmannella matkallaan 700 runoa. Yhteensä hän teki seitsemän pitkää runojenkeruumatkaa. Europaeuksen runojen takia Kalevalan uudistettu painos muuttui lähes kaksi kertaa laajemmaksi, sisältäen nykymuodossaan enemän Europaeuksen keräämiä runoja kuin Lönnrotin. Tämä oli ainakin itselleni aivan uutta tietoa.
 |
| Olkkolan kartanon pihapiiristä löytyy Europaeus musea |
Myöhemmin hän reissasi lukuisia kertoja Aunuksessa, Tverin Karjalassa ja Novgorodin alueella etsimässä Suomen suvun esihistoriaa, löytäen näillä matkoillaan Kalevalaan oleellisena osana kuuluvat Kullervorunot. Boheemina tiedemiehenä ja kansanperinteen kerääjänä raha ei merkinnyt hänelle paljoakaan ja niinpä hän kuolikin rahattomana Pietarissa vuonna 1884 ja hänet haudattiin Pargalan köyhien hautausmaalle, mistä hänet siirrettiin ystävien toimesta Helsingin vanhaan hautausmaahan. Siellä hänen hautakivessään lukee koruttomasti "Kullervo-runoston pelastajalle"
Europaeus on nyt pop - Kansallisteatteriin tulossa hänestä näytelmä.
VastaaPoista