No nyt pukkaa uutta ammattia Willimiehen repertuaariin. Enpä ole aiemmin autokoulunopettaja ollutkaan! Nyt vaan tilanne on se, että ajo-opetusta joutuu silloin tällöin antamaan, vaikkei se minun hermoillani varustetulle sällille ihan ykkösduuni olekaan. Vaan aikansa kutakin...ja lopputuloksena lienee se, etten enää omalla autollani kohta mihinkään pääsekään, kun se on aina lainassa. Sen verran pätevä opettaja lienen, että harjoittelun lopputuloksena oppilaani saa ajokortin ja kaappaa autoni omaan käyttöönsä, vaikka ei sitä vielä itse kenties tajuakaan. Ehkä ensi suven kuvausreissut sujuvatkin ihan pelkääjän penkillä istuen, joten ei tässä nyt ihan murheissaan kehtaa olla.
Uukuniemen kirkko |
Kuskille olisi ollut käyttöä viime suvenakin, kun piipahdimme Williladyn kanssa Uukuniemen kirkonkylän centraalissa ihailemassa vanhaa vuonna 1797 käyttöön otettua Uukuniemen kirkkoa. Ajomatka oli helkkarin pitkä paahtavassa helteessä ja apukuljettajalle olisi ollut tilausta. Vaan mistäpä sellainen olisi löytynyt? Ensi kesänä tilanne on sen sijaan aivan uusi...
Itseasiassa eilinen postaukseni sisälsi pienen erheen, kun sanoin pyhämäen kirkon olevan Uukuniemen ensimmäisen kirkon. Todellisuudessa Stolbovan rauhan v.1617 jälkeen alueen seurakunnan muodostivat Uukuniemi ja Kesälahti, joista kesälahti valittiin ensimmäisen kirkon paikaksi. Niinpä ensimmäinen kirkko rakennettiin 1600-luvun puolivälissä Kesälahden kylään, mutta sen siirtoa keskemmälle seurakunnan aluetta anottiin jo 1670-luvulla. Ilmeisesti alueen kulkuyhteydet eivät olleet kelirikon aikaan parhaat mahdolliset.
Lopulta Uukuniemen Pyhämäelle rakennettiin eilisessä postauksessa mainittu Pyhämäen kirkko, joka ehti toimia vain muutaman kuukauden ennen tuhoutumista tulipalossa heinäkuussa 1694. Tämän jälkeen kirkonmenot pidettiin v.1700 Ertonmäelle rakennetussa kirkossa, minkä tämä nykyinen järjestyksessään neljäs v.1797 korvasi.
Nykyistä kirkkoa aloitettiin rakentamaan v.1793 ja se oli suuri ponnistus pienelle seurakunnalle. Lopulta se valmistui v.1797 ja vihitttiin käyttöön. Kirkko on kuitenkin kokenut monia remontteja, joiden avulla se on säilynyt hyvässä kunnossa nykypäiviin saakka. Muodoltaan se on ristikirkko ja sen keskustassa on tornimainen suuri kupoli. Kirkkopihaa ympäröi myöhemmin rakennettu kiviaita ja tien toisella puolella on v.1853 rakennettu kellotapuli, minkä kellot ovat vuosilta 1860 ja 1875.
Kellotapulin vieressä oli rauhoitettu petäjä. Piiskuupuu? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita