Lappeenranta / Puunjalostusmuistomerkki

                                          Hanna Pakarinen "Paperimiehen tytär"

Lappeenranta ja etenkin Lauritsala on kuuluisa metsäteollisuudesta. Kaukas Oy ja sen seuraajat ovat tuoneet leivän moneen paikalliseen pöytään jo useiden vuosikymmenien ajan. Onkin kohtuullista että täällä muistellaan sen merkittävyyttä koko kaupungin ja asuinyhteisön muodostumiseen. Metsäteollisuus onkin muovannut alueen identiteetin sellaiseksi mitä se on nykyisin. Alueelta etenkin Lauritsala on tietyllä tapaa duunarialuetta, missä herroja ei kunnioiteta eikä päähän silitellä, jos asiat menee huonosti. Samoilla linjoilla on Willimieskin, vaikkakin tehdastyöt olenkin vaihtanut lähes liituraitahommiksi. Ymmärrystä duunarin arkeen minulla riittää....

Yllä videolla laulava Pakarisen Hanna on paikallinen Lauritsalan likka ja hemmetin mukava sellainen. Opetin häntä takavuosina ajamaan trukkia ja mikä oli kiitos? Vaihtoi duunipaikkaa ja ryhtyi vielä laulajaksikin. No kateellinen en ole, vaan tyytyväinen siitä että ura on ollut menestyksekäs. Eipä ole Hannan urotöiden jälkeen tullut Idolseita ja Euroviisuja katseltuakaan! Lauritsalalaiset pitävät yhtä, eikä Hannakaan ole unohtanut juuriaan, kuten en minäkään tulevana joutsenolaisena aio unohtaa...

UPM-Kymmene Oyj, Lauritsala-seura ja Lappeenrannan kaupunki olivat kyseisen muistomerkkihankkeen alullelaittajia. Tämä vanha paperitehtaan osa on nostettu jalustalle ja siihen on kiinnitetty pieni laatta muistoksi pitkästä menneisyydestä. Itse olen hankkinut leipäni mekaanisen metsäteollisuden palveluksessa, joten tuon paperikoneen pikku nippelin nimeä en osaa sanoa. Todennäköisesti jo huomenna tiedän.....

Puunjalostusmuistomerkki

Lienee kuitenkin syytä kerrata hivenen alueen teollistumisen historiaa, koska sen osuus alueella on niin suuri. Jo kauan sitten Lauritsalaan tuotiin tervaa ja puutavaraa idän suurille markkinoille vietäväksi, mutta isompi buumi alkoi vasta Saimaan kanavan avauduttua liikenteelle. Ensimmäisen kaksiraamisen höyrysahan alueelle perusti vuonna 1874 viipurilainen kauppaneuvos Jakovleff. Tuohon aikaan höyrysahat olivat harvinaisia ja Jakovleffin sahaa käytiin ihastelemassa pitkien matkojen takaakin. 

Muistomerkin laatta

Ensimmäisen sahan kohtalo oli kuitenkin tuhoutua tulipalossa vuonna 1881, mutta se rakennettiin äkkiä uudelleen. Tämän jälkeen se kerkesi toimia seitsemän vuotta, kunnes se paloi uudelleen maan tasalle ja sitä ei koskaan enää rakennettu uudelleen. Sinänsä harmi, koska vanhat kunnon höyrysahat olisivat tänä päivänä melkoinen matkailuvaltti. Mutta, missä kohtaa Lauritsalaa sijaitsi Jakovleffin saha? 

Nuorena miehenä Willimies oli töissä Kaukaan sahalla. Tehtäväni oli sitoa tukkinippuja niputussillalla omaan tukkialtaaseemme, mistä tukit nippuletkoina ajettiin veneillä sahan raamien työstettäviksi. Usein pääsin venemiehen apulaiseksi näille reissuille. Oli muuten vaativaa duunia ahtaassa täyteen tupatussa altaassa saada nippuletkat taipumaan ahtaissa väliköissä. Eräällä tällaisella reissulla paikalliset luiskamiehet olivat saapuneet altaan reunan tasaisille kiville grillailemaan ja kesäjuhliaan pitämään. Mitäs, kokka kohti miesten leiripaikkaa ja haastelemaan mukavia. Välittömässä tunnelmassa kaikkien vanhempien lauritsalaisten tuntemat Venku ja Ringo lähtivät näyttämään läheisessä ryteikössä sijaitsevaa paikkaa.

Paikkaa kutsuttiin tuolloin Pironniemeksi ja se sijaitsee Luukkaansalmen sillalle johtavan rampin vasemmalla puolella olevan metsikön siimeksessä. Nykyisin entinen sahan alue on osittain UPM-Kymmenen ratapiha-aluetta. Se on harmi, koska alueella sijaitsi tuolloin muistomerkki. Sen olivat 1960-luvulla pystyttäneet silloinen Kaukas Oy ja Lauritsala-seura. Siinä oli pronssinen laatta metallivarren päässä ja alue kivipilarein sekä kettingein ympäröity. Muistomerkki piti kuitenkin siirtää Luukkaansalmen sillan rakennustöiden takia ja enää sitä on turha lähteä alueelta etsimään...

Vaan, muistomerkki on yhä olemassa. Se on siirretty, mutta valitettavasti minulla ei ole lupaa liikkua tehdasalueella. Olen yrittänyt useasti saada jotain tehtaan työntekijää kuvamaan sen blogin käyttöön, mutta vielä se ei ole onnistunut. Olisiko jollain lukijoista mahdollisuutta liikkua tehdasalueella ja kuvata entisen muistomerkin laatta, joka on kiinnitetty lähellä alkuperäistä sijoituspaikkaa olevan rakennnuksen seinään. En tiedä tarkalleen mihin, mutta veikkaisin nykyisen lajittelulaitoksen seinää. Olisin todella kiinnostunut mahdollisuudesta esitellä kyseinen muistolaatta....