Lappeenranta / Pikisaaren saha

                                          Sex Pistols "Holidays in the sun"

Lappeenrannan sataman kärjessä sijaitsee Pikisaaren kaupunginosa, minkä väitetään olevan lähiörakentamisen kauneinta osaamista kaupungissamme. Mielipiteitä on tietysti monia, mutta puutteista huolimatta alueella on omat hyvät puolensakin. Elävästi muistan kun iltakoulua käydessäni reilu kymmenen vuotta takaperin, vietimme opiskelukaverini kanssa tsekkiläisiä iltoja ravintola Old Cockissa. Koskaan emme jaksaneet juoda kaikkia tsekkiläisiä oluita illan aikana vaikka yrityksen puutteesta meitä ei ainakaan voi syyttää. Usein nämä illat päättyivät Pikisaareen Jarkon kerrostalon pihamaalle. Täältä tuuppasimme veneen vesille ja kalastelimme hukkumista vältellen. Ne olivat hienoja hetkiä....

Kerrostalot omalla rannalla ja venepaikoilla varustettuina

Vaan, aina ei Pikisaaressa ole ollut asutusta, mutta vilskettä on riittänyt muista syistä. Aluksi alue tunnettiin nimellä Tervasaari, minne sisä-Suomesta tuotiin valtavat määrät tervaa viipurilaisten kauppiaiden ostettavaksi ja toimitettavaksi maailman markkinoille. Tämäkin toiminta hiipui kysynnän puutteeseen ja alueella piti keksiä uutta toimintaa. Ratkaisu oli venäläissyntyisen naisen ketä tituleerattiin "maaorjakauppiaan" leski Uljana Slastnikoffiksi. Hän perusti alueelle pikitehtaan vuonna 1812.

Meikäläisen hillot ei riitä näihin tönöihin, tosin en haluaisi täällä asuakaan....

Saaren teollisuus ei päättynyt pikitehtaaseen vaan seuraavaksi alueella alettiin valmistaa Willimiehen lempijuomaa elikkä viinaa. Vuonna 1854 paikallinen kauppias Aleksander Aleksandroff sai luvan perustaa viinatehtaan. Lupa oikeutti keittämään viinaa kahdessa pannussa, joiden koot olivat 338 ja 147 kannua. Olisi voinut kuvitella yrityksen menestyvän, mutta mitä vielä! Konkurssin jälkeen yritys vaihtoi omistajaa useasti ja lopulta joensuulaislähtöinen opettaja Sinkkonen muutti toimialaa puutyötehtaaksi ja sirkkelisahaksi. Vaan konkurssiin meni tämäkin yritys vuonna 1902.

Puutyötehdas jtkoi uusien omistajien kanssa vielä vuoden 1914 loppuun asti, mutta sen jälkeen se siirtyi konepaja-alalle. Sen toiminta päättyi vuonna 1919 tulipaloon. Sen sijan Pikisaaren pohjoisosassa oli aloittanut vuonna 1903 toiminnan höyrysaha, minkä omisti konsuli Uno Anders Mustonen. Saha oli niinsanottu kaksiraaminen saha ja se työllisti melkoisen määrän paikallisia työläisiä. Sahan toiminta joutui vaakalaudalle Mustosen kuoleman takia ja saha oli pysähdyksissä vuodet 1909-1910. Edessä oli sahan myynti. 10.3.1910 saha myytiin 50.000markan hinnasta liikemiehille, jotka jatkoivat toimintaa.

Lukuisten omistajan vaihdosten jälkeen saha siirtyi vuonna 1951 perustetun Rauma-Repolan omistukseen ja sahaustoiminta jatkui aina 1980-luvun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen alue puhdistettiin ja sinne alettiin rakentamaan kerrostaloja kaupunkilaisten tarpeisiin. Aluetta on vaikea hahmottaa tänä päivänä, että millä kohdalla saha on toiminut, koska aluetta on täytetty täyttömaalla ja vanhat teollisuuden osat on hävitetty. Silti löysimme muutaman paikan, mitkä muistuttavat alueen teollisesta menneisyydestä.

Pikisaaren kärjessä olevalla luodolla on vielä vanhan purunkuljetukseen käytetyn ilmaradan perustuksia

Sahan kuljettimien perustuksia

Kaiken kaikkiaan on todettava, että melko nopeasti ympäristö on muuttunut tällä alueella.... Jos jotakuta kiinnostaa, niin valokuvia ja muuta Pikisaari dataa löytyy täältä.