torstai 5. huhtikuuta 2012

Lappeenranta / Standertskjöldinkatu


Melkoinen nimi annettu kadulle, mutta se on osa Kaukaan alueen historiaa. Kaukasyhtiö aloitti toimintansa v.1873 Kaukaankosken partaalle nykyisen Hyvinkään alueella. Toiminta siirtyi Lappeenrantaan v.1891(toisissa lähteissä 1892), mutta oli täälläkin kannattamatonta. Yritys harkitsi jopa konkurssia. Pelastajaksi ilmestyi eversti Hugo Standertskjöld, joka osti yrityksen koko osakekannan itselleen v.1894.

Eversti Standertskjöld toimi upseerina Venäjän armeijassa ja hankki itselleen valtavan omaisuuden mm. toimimalla kivääritehtaan johtajana, sekä myöhemmin ammustehtaan omistajana. Siirrettyään omaisuutensa takaisin Suomeen, hän sijoitti rahansa moniin yrityksiin, kiinteistöihin ja Hämeenlinnalaiseen kartanoon, minkä alueelle on muodostunut Aulangon alue.

Lappeenrannassa Hugo Standertskjöld ei asunut, mutta nimensä hän jätti yhtiön pitkäaikaisena omistajana paikallisten kiusaksi. Kadunnimi otettiin käyttöön v.1941, mutta koska nimi oli vaikea lausua,  se vääntyi kansan suussa Miljoonatieksi. Tällä nimellä viitattiin kadun joka vuotisiin kalliisiin korjaustöihin. Lopulta 1920- ja 1930-luvun korjaustyöt vaihtuivat perusteellisiin pohjatöihin. Tämäkin kadun viimeinen korjausvaihe on jättänyt nimensä Kaukaan alueen historiaan.

Kadun perustuksiin tarvittavat kivet louhittiin tien läheisyydestä ns.kaivannosta. Tarkoitukseni oli käydä kuvaamassa kyseinen louhos, mutta matka jää myöhempään ajankohtaan, koska lunta on vielä liikaa. Louhinnan seurauksena myös yksi lähikaduista sai v.1941 nimen Louhimonkatu(nyt poistunut käytöstä) ja vieläkin Standertskjöldinkadun länsipuolista aluetta nimitetään yhä kaivannoksi. Myös alueen kolmella kerrostalolla on yhä nimet Kaivanto I-III. Alueella on jäljellä on myös osa vanhaa Kaivannonkatua, joka poistui varsin nopeasti käytöstä. Omaa autoani säilytän kuitenkin yhä vanhan Kaivannonkadun pätkällä. 



Suomen hankalin kadunnimi?

 Itse olen asunut lähes 20 vuotta kadun varrella ja opin inhoamaan nimeä jo nuorena. Aina kun joku erehtyi kysymään osoitettani, niin kirjain kerrallaan se oli tavattava. Silti vastapeluri joko kirjoitti tai ymmärsi sanan väärin. Itsekin muistan nuoruudesta, että monet käyttivät kadusta Miljoonatie nimeä. Siksi kadun nimen muuttamista harkittiinkin vakavasti v.1956, mutta ehdotus ei saanut riittävästi kannatusta. Toisaalta onhan se aika leuhkaa asua Suomen hankalimman kadunnimen omaavan kadun varrella!

Tähän loppuun voisi heittää vielä tarinan, minkä todenperäisyydestä en ota vastuuta. Eräs vanha mies kertoi tarinan meille Kaukaan pennuille aikoinaan... hevonen oli kuollut Standertskjöldinkadulle ja paikalle saapui poliisi. Hän otti vihkon käteensä ja yritti kirjoittaa raporttia muistilehtiöönsä. Aikansa tuherrettuaan oli kyllästynyt ja pysäyttänyt kaksi riuskaa kaveria sekä komentanut heitä siirtämään hevosen Parkkarilankadulle. Siirto-operaation onnistuttua hän oli kirjoittanut: hevonen kuollut Parkkarilankadulle! Lienee urbaani legenda, mutta voihan siinä oli totuudenjyväkin mukana!!

Lopuksi vielä blogin päivitysasioita. Kiitokset kaikille kävijöille. Eilen teitä vieraili vaatimattomia sepustuksiani lukemassa 226 innokasta. Uusia ulkomaalaisia lukijoita ei tarttunut haaviin, mutta ehkä niitäkin vielä tulee?


4 kommenttia:

  1. siis täältähän löytyy oma entinen kotikatukin!...tuon edellä mainitun tarinan kuolleesta hevosesta olen kuullut kyllä!

    Jepulis, tuo kadun nimen kirjoittaminen on tullut kyllä hyvin opittua!...ei tuota ongelmia ;D

    Tiina

    VastaaPoista
  2. Perhana...ollaankohan me tuttuja? Olen asunut Standertskjöldinkadun varressa valtaosan elämästäni ja kauaksi en ole kerinnyt vieläkään

    VastaaPoista
  3. Mummoni oli syntyjään kaukaalaisia ja asusteli ukkini kanssa mm. Kaivannossa, jossa kasvattivat 7 ipanaa eli on tullut itsekin pyörittyä Tantersöltinkadulla (mummoni lausumaa) itsekin - asuin muuten kaksi ekaa elinkuukauttani myös Kaivannossa (numeroa en muista) 60-luvun lopulla.

    T. Sari Puumulista

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita