Useimmilla paikkakunnilla on oma veteraanipuistonsa, mutta Lappeenranta sai omansa vasta v.2007. Toisaalta puisto onkin sijainniltaan erinomaisessa paikassa Lappeen pappilan alueella. Monet meistä ajavat päivittäin kohteen ohi, mutta Willimies vieraili tänään paikan päällä. Veteraanipuisto kieltämättä näyttäisi paremmalta kesällä kuvattuna, mutta tärkeintä ei ole paikan olemus, vaan sen välittämä viesti sotiemme veteraaneilta nykypäivän ihmisille.
 |
| Lappeenrannan veteraanipuisto |
Lappeenrannan veteraanipuisto avattiin 4.9.2007. Samana päivänä, 63 vuotta aiemmin, aseet vaikenivat rintamilla. Vihollinen oli pysäytetty Tali-Ihantalan suurtaistelussa ja tilanne alkoi vakiintua. Lopulta aselepo alkoi ja aseet vaikenivat. Veteraanipuisto sisältää myös muita yhtymäkohtia sota-aikoihin. Muistokivi on siirretty Lappeenrannan läntisiltä alueilta puistoon, koska se olisi jäänyt asutuksen alle. Sen aiempi käyttötarkoitus oli toimia panssariesteenä Salpa-linjan asemassa. Paikalle on siirretty myös Salpa-linjaan kuulunut konekivääripesäkeen suojakupu. Salpa-linja oli aikanaan Suomen suurin rakennustyömaa ja jos haluat tutustua tarkemmin Salpa-linjan historiaan, niin se onnistuu täältä ja täältä.
 |
| Veteraanipuiston muistokivi ja konekivääripesäkkeen suojakupu Salpalinjalta |
Aiemmin mainitsin tuon Talin-Ihantalan suurtaistelun, mikä oli pohjoismaiden suurin taistelu ja sellaiseksi toivottavasti jääkin. Itse en tietenkään elänyt vielä kesällä -44, mutta oma mummoni muisteli joskus menneitä ja kertoi seuraavan tarinan. Hän kertoi, että koko taivaanranta oli musta räjähdyksistä ja tulipaloista, sekä talo huojui ja ikkunat tärisivät parin viikon ajan. Myös räjähdysten kumu kantautui Parkkarilaan, minne isovanhempani olivat välirauhan aikana rakentaneet oman talon. Tunnelma on varmaan ollut melkoisen hermostunutta ja jotkut jopa peloissaankin!
 |
| Veteraanipuiston sponsorin Suni OY:n laatta |
Nykyään pienikin vastoinkäyminen tekee elämästä vaikeaa ja haasteellista, mutta totuuden nimessä on tunnustettava veteraanien kohdanneen paljon suurempia haasteita. Heidän uhrautumistaan Suomen vapauden puolesta ylivoimaista vihollista vastaan ei voi verrata mielestäni mihinkään. He tekivät velvollisuutensa ja ovat meidän kunnioituksemme ansainneet. Valitettavasti kaikilla veteraaneillakaan ei mene nykyisin hyvin. Valtiovallan ja erilaisten yhdistysten toiminnan lisäksi varoja on kerättävä erilaisten keräysten ja lahjoitusten kautta. Suomen sotaveteraaniliiton kautta voit kantaa kortesi kekoon liittymällä paikkakuntasi sotaveteraaniyhdistyksen kannatusjäseneksi. Sen hinta 15€ vastaa n.tunnin työpanosta meille, mutta veteraaneista monet antoivat koko nuoruusvuotensa. Jos kannatusjäsenyys ei kiinnosta, voit osallistua ostamalla R-kioskeilla myytäviä Junkers-kaulakoruja. Niiden hinta on 25€.
Willimies poistuu nyt R-Kioskille!
PS. Päivityksessä vaihdettu yksi talvinen kuva kolmeen kesäisempään kuvaan.
PS. Päivityksessä vaihdettu yksi talvinen kuva kolmeen kesäisempään kuvaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita