Lappeenranta / Lottapatsas

Tänään tuli istuttua poikkeuksellisesti töissä, vaikka lauantaita kalenteri näyttääkin. Siispä taas aikapulan takia mennään n. viikon vanhoilla valokuvilla. No kohdehan ei ole muuttunut viikossa mihinkään! Onhan tämän päiväinen kohde ollut jo omalla paikallaan lähes 27 vuotta. Lappeenrannan lottapatsas oli ensimmäinen kunnianosoitus järjestölle, mikä oli lopettanut toimintansa jo vuoden 1944 syksyllä.

Ajat ovat muuttuneet ja nyt patsas on arvostettu vierailupaikka Kirkkokatu 6:n puistikossa. Sen sijaan patsaan alkuvaiheet olivat erilaiset. Raumalainen talousneuvos Pauli Talvio kustansi patsaan kunnianosoituksena vaimolleen joka toimi lottana. Kuvanveistäjä Nina Sailon (1906-1988) tekemä patsas julkistettiin lopulta 7.9.1985 Lappeenrannassa. Julkistustamista edelsi tiukka kädenvääntö, koska mikään suomalainen kaupunki ei halunnut patsasta. Lopulta Lappeenrannan silloinen kaupunginjohtaja Jarmo Kölhi osoitti suoraselkäisyyttä ja päätti sijoittaa patsaan Lappeenrannan entisen suojeluskuntatalon vieressä olevaan puistikkoon. Patsaan läheisyydessä sijaitsee myös Lappeenrannan lottamuseo, mutta vierailu siellä jää toiseen kertaan aukioloaikojen takia. Täältä pääset tutustumaan lottamuseon kotisivuihin.

Patsaan julkistamistilaisuus olikin juhlallinen, koska paikalla olivat Mannerheim-ristin ritarit ja puheen piti jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Tämän jälkeen ajat ovat muuttuneet ja lottien ansaitsema arvostus on palautettu. Lappeenrannan rooli kunnianpalautuksessa ei jäänyt pelkästään lottapatsaan julkistamiseen, vaan myös kaupunginteatterissa v. 1990 ensiesityksen saanut "Rakas lotta" näytelmä oli jymymenestys. Se koettiin yleisesti lottien arvostuksen palauttamisen lähtölaukauksena.

Lottapatsas. Nina Sailo 1984

Sotien aikana Lotta Svärd järjestö toimi lukuisissa eri tehtävissä. He eivät osallistuneet varsinaisiin sotatoimiin, mutta toimivat rintamien välittömässä läheisyydessä mm. lääkintä-, muonitus-, ilmavalvonta- ja esikuntatehtävissä. Heidän toimintansa ansiosta pystyi Suomi vapauttamaan sotarintamille n. 100.000 miestä, jotka muuten olisi tarvittu sotatoimien varmistamiseen. Näin ollen lottien antama panos maanpuolustuksellemme v1939-1944 oli huomattava. Vaikka taistelutoimiin heitä ei käytettykään, niin silti 292 lottaa menetti henkensä sotavuosina tehtäviä suorittaessaan.

Lisää tietoa Lotta Svärd järjestöstä voit hakea täältä , täältä ja täältä.